Medanets uutiset

Miten tuhannet mobiililaitteet ominaisuuksineen saadaan jalkautettua sadoille osastoille?

Sairaaloiden mobiililaitteiden hyödyntäminen sopii nykypäivän teknologiakäyttäytymiseen. Mobiililaitteiden tuominen sairaalaympäristöön ensimmäistä kertaa ei ole kuitenkaan helppo tehtävä ja se edellyttää syvällisempää tarkastelua sairaalan laitekäytännöistä, olemassa olevista järjestelmistä, teknologian jalkauttamisesta sekä vaikutuksista potilaisiin ja henkilöstöön.

Tässä kirjoituksessa kerromme, kuinka Medanets-ratkaisut otetaan käyttöön osastoilla ja miten ne kustomoidaan eri tarpeisiin.

1.        Käytännöt

Organisaation tulee laatia selkeitä käytäntöjä ja toimintatapoja siitä, miten mobiiliteknologiaa voidaan ja saadaan käyttää sekä miten laitteita ja sovelluksia hallitaan. Laadittujen käytäntöjen on myös käsiteltävä sitä, mistä tiedoista on kyse, ketkä niitä käyttävät, millä perustein ja missä. Mobiilipolitiikat ovat yhtä hyviä kuin niiden täytäntöönpano, minkä vuoksi niiden käytännön toteutusta tulee myös valvoa. Lisäksi sitoutumisen varmistamiseksi on tärkeää, että hoitohenkilöstö otetaan mukaan päätösten tekoon jo varhaisessa vaiheessa.

Mobiilipolitiikkaa ei tarvitse nyhjäistä tyhjästä – tukea tähän saa muun muassa Medanetsilta, jolla on useiden vuosien kokemus aiheesta. Myös nykyisten asiakkaidemme hyväksi todetut toimintatavat ovat kullan arvoisia muille samojen kysymysten parissa painiville. Esimerkiksi eräs asiakkaamme on perustanut eri toimialojen ammattilaisista koostuvan ohjausryhmän koordinoimaan, johtamaan ja arvioimaan organisaationsa digitalisoinnin eri pilotteja, käyttöönottoja ja ammattilaisten tarpeita.

2.        Yhteensopivuus

Toiminnan sujuvuuden kannalta on oleellista, että käyttöön otettavat uudet järjestelmät ovat yhteensopivia olemassa olevien järjestelmien kanssa. Järjestelmien väliset integraatiot mahdollistavat muun muassa saumattoman tiedonsiirron ilman manuaalista työtä. Lisäksi hoitohenkilökunnan työnkulkua helpottaa, mikäli he voivat kirjautua jokaiselle eri kirjautumista vaativalle teknologia-alustalle yhdellä ainoalla tunnuksella – oli kyseessä sitten työasema, mobiililaite tai jokin muu laite.

Medanets-ratkaisut integroidaan aina asiakkaan nykyisiin järjestelmiin kuten potilastietojärjestelmään ja potilasmonitorijärjestelmiin. Myös kirjautuminen Medanets-sovellukseen mukautetaan aina asiakkaan infrastruktuurin mukaisesti hyödyntämään olemassa olevia kirjautumistapoja.

3.        Kustomoitavuus

Sairaaloiden ja osastojen vaihtelevien tarpeiden ja käytäntöjen vuoksi organisaatiossa käyttöön otettavien työkalujen tulee olla erikseen muokattavissa. Kun osastot voivat muokata ratkaisustaan omannäköisensä, hoitotyötä ei tarvitse muokata järjestelmän vuoksi vaan järjestelmä muokataan nykyistä hoitotyötä tukevaksi.

Medanetsin hallinnointityökalun avulla tiedon syöttäminen ja näyttäminen voidaan määritellä osastokohtaisesti. Esimerkiksi jokaisen suureen sijainti, nimi ja näkyminen sovelluksessa voidaan määritellä erikseen, jolloin tarpeettomat suureet eivät ole häiritsemässä. Myös sovelluksen eri ominaisuuksia voidaan piilottaa, mikäli niiden käyttötarkoitus ei sovellu kyseiselle osastolle.

4.        Mobiililaitteen valinta

Mobiililaitteen valintaan vaikuttaa luonnollisesti organisaation tarpeet ja käytössä olevat resurssit. Laitetta valitessa tulee miettiä, minkälaisia ominaisuuksia organisaatio tarvitsee käyttöönsä ja minkälaisia olosuhteita laitteen tulee kestää. Laitteen käyttäjäystävällisyys tulee myös huomioida. Vaihtoehtoja ovat muun muassa älypuhelimet, ammattikäyttöön suunnitellut mobiililaitteet ja tabletit.

Medanets-ratkaisut toimivat pääasiallisesti Android-laitteilla. Tämän vuoden puolella ratkaisujamme voi käyttää myös iOS-laitteilla, mikä antaa asiakkaillemme mahdollisuuden valita useammasta laitevaihtoehdosta. Yleisimpiä laitteita tuotannossa ovat Samsungin J5, XCover 4 ja Ascomin Myco.

Hoitohenkilökunta on kokenut älypuhelimen miellyttäväksi työkaluksi, sillä sitä on helppo kantaa mukana. Lisäksi älypuhelimen kanssa hoitajan toinen käsi on vapaana hoitotyöhön. Kerromme mielellämme lisää kokemuksistamme eri käyttötarkoituksiin soveltuvista mobiililaitteista!

5.        Hallintaratkaisut ja infrastruktuuri

Mobiililaitteiden keskitetyt hallintaratkaisut mahdollistavat tarvittavan tietoturvatason määrittämisen laitteille turvallista käyttämistä varten – sekä yhteiskäyttöisille että käyttäjän omaan laitteeseen sen työtilan osalta. Mobiilisovelluksia tulee voida asentaa, päivittää ja myös konfiguroida keskitetysti etänä.  Riskienhallintamielessä kannattaa myös varmistaa mahdollisuus päivittää sovellus pikaisesti mobiililaitteen sijainnista tai käyttäjästä riippumatta. Mobiililaitteiden yleisimmät käyttöjärjestelmät Android ja iOS päivittyvät esimerkiksi nopeaan tahtiin ja usein päivitykset vaativat muutoksia myös niiden päällä toimiviin sovelluksiin.

Käytössä olevista laitteista tulee lisäksi pitää listaa ja niitä tulee inventoida aika ajoin, jotta laitteen mahdollinen katoaminen pystytään havaitsemaan ja tarvittavat suojatoimet toteuttamaan. Omien laitteiden hyödyntäminen vaatii hallintaratkaisulta Bring-Your-Own-Device (BYOD) -tuen ja BYOD itsessään vaatii suunnitelmallisen mobiilipolitiikan muiltakin osin.

Infrastruktuurin osalta asiakas voi pahimmillaan joutua uusimaan koko langattoman verkon tukeakseen uusimpia tietoturvallisia ja laitehallintaratkaisujen kanssa yhteensopivia tapoja liittää mobiililaitteet verkkoon tai ihan vain huonon kuuluvuuden parantamiseksi.

Medanets tukee kaikkia mobiililaitteiden hallintaratkaisuja (MDM/EMM), jotka sisältävät ominaisuuden sovellusten konfigurointiin. Uuden laitteen käyttöönotto on myös tehty Medanets-sovelluksen osalta mahdollisimman helpoksi, jolloin sovelluksen asennus onnistuu myös tarvittaessa osaston henkilökunnan toimesta. Älykäs iOS-sovellusten jakelu ja konfigurointi on kehitetty jopa niin pitkälle, että osastolla voidaan avata toimittajalta saatu laite ja aloittaa Medanets-sovelluksen käyttö välittömästi.

Offline-toiminnallisuuden vuoksi Medanets-sovellus toimii myös katvealueilla, joten sovellus ei tarvitse jatkuvaa verkkoyhteyttä. Mikäli laite katoaa, Medanets-sovelluksen käyttö pystytään myös estämään kyseisen laitteen osalta.

6.        Pilotointi

Ennen kokonaisvaltaisempaa käyttöönottoa uusi mobiiliratkaisu on hyvä pilotoida valikoiduilla osastoilla. Tällöin pystytään varmistumaan ratkaisun toimivuudesta sekä vaikuttamaan hyvissä ajoin käyttäjäkunnan ehdotuksiin ja palautteisiin siitä, miten ratkaisu soveltuisi parhaiten heidän käyttöönsä. Kun pilotointi toteutetaan hyvin, käyttöönotot muilla osastoilla luonnistuvat paremmin.

Medanets-sovellukseen lukeutuu useita eri ominaisuuksia, joiden jokaisen pilotointi on mahdollista ennen lopullista päätöksentekoa. Lisäksi kehitämme jatkuvasti toimintoja saamamme palautteen mukaan, jotta ratkaisut toimisivat mahdollisimman saumattomasti yhteen hoitotyön prosessien kanssa ja parhaimmillaan kehittävät niitä eteenpäin.

7.        Käyttöönotto

Onnistuneen pilotin jälkeen ratkaisun käyttöönotot voidaan aloittaa muilla osastoilla. Uuden ratkaisun jalkauttaminen organisaatiossa ei tapahdu hetkessä, mutta kun kappaleiden 1-6 mukaiset vaiheet  on suoritettu mallikkaasti, käyttöönotot sujuvat mutkattomammin. Edellä mainittujen kohtien lisäksi käyttöönoton sujuvuutta edesauttaa aktiivisen viestinnän, koulutuksen ja jäsenten sitouttamisen korostaminen sekä johdon tuki järjestelmän käyttöön. Organisaation sisäisen kommunikaation lisäksi avoimen kommunikaation tulee toimia myös toimittajien kanssa.

Medanets toimii asiakkaan tukena projektin jokaisessa vaiheessa – hyvän ja rakentavan kumppanuuden myötä myös saavutetaan erinomaisuutta. Projekti kulminoituu koulutuksiin, jotka toteutetaan non-stop koulutuksina. Tällöin Medanets-kouluttajat opettavat ratkaisun käytön osastoilla henkilökohtaisesti. Asiakkaan ja osastojen tarpeista riippuen määritellään, mitkä sovelluksen eri ominaisuudet otetaan milläkin osastolla käyttöön. Koulutusten jälkeen tukea ratkaisujen käyttöön saa koulutetuilta avainkäyttäjiltä ja Helpdeskistämme.

8.        Seurattavuus

Mobiiliratkaisujen jalkauttaminen ei ole ohi, kun käyttökoulutukset on tehty osastoilla. Varmistaakseen projektin onnistuvuuden käyttöönottoa tulee myös seurata jälkikäteen. Käyttöraporttien avulla mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua heti. Mikäli esimerkiksi käyttöaste on raportin mukaan alhainen, loppukäyttäjiltä voidaan tiedustella tähän syytä ja pyrkiä poistamaan mahdolliset estetekijät.

Medanetsin raportointityökalun avulla asiakas voi katsella käyttöraportteja tarpeesta riippuen niin havaintoarvoista, lääkitysten antokirjauksista kuin myös käytetyistä laitemääristä ja yksittäisten käyttäjien määrästä. Käyttäjiä tai potilaita identifioivaa tietoa ei tallenneta. Tämän lisäksi järjestelmä tuottaa raportteja potilasmääristä riskikategorioittain EWS-pisteytyksen ja riskiarviointimittareiden perusteella.

Uuden teknologian jalkauttaminen osastoille onnistuneesti vaatii, että projektin suunnittelu, toteutus ja hallinta tehdään huolella. Uusien työkalujen myötä tulevat myös uudet käytännöt ja toimintatavat.  Prosessi vaatii jumppaamista, mutta hyödyt sairaalalle, terveydenhuollon ammattilaisille ja potilaille on todistettu ja ne ovat todellisia. Ja hei, me Medanetslaiset olemme teidän apuna ja läsnä kaikissa tilanteissa, etenkin silloin kun tilanne on haastava!

Medanets-sovellusta voi käyttää pian myös iOS-laitteilla

Medanets tarjoaa tämän vuoden kuluessa asiakkailleen mahdollisuuden valita Android-laitteiden lisäksi Applen iOS-laitteita. Tuettuja laitteita ovat hoitajien mieltymysten vuoksi eri iPhone-mallit sekä iPad mini, jolloin hoitajan toinen käsi on vapaana hoitotyöhön.

Ensimmäinen versio tulee saataville rajatuin ominaisuuksin. Tämän jälkeen uusia ominaisuuksia tuodaan mukaan tiuhaan tahtiin. Asiakkaille tärkeät perusominaisuudet, kuten mahdollisuus käyttää sovellusta ilman verkkoyhteyttä ja optimoitu dokumentointi, ovat alusta alkaen mukana. Käyttökokemus on Android-version kanssa yhtä hyvä, ellei jopa parempi. Sovelluksen jakelu onnistuu MDM/EMM järjestelmillä aina asetusten konfigurointia myöten.

Lisää aiheesta myöhemmin!

Reaaliaikainen tieto on potilasturvallisuuden elinehto

Potilasturvallisuus tarkoittaa monin tavoin sitä, että hoitohenkilökunnalla on tarvittavat tiedot edessään silloin, kun he niitä tarvitsevat tarjotakseen laadukasta hoitoa. Tämä tarkoittaa välittömää pääsyä tietoihin, jotka ovat hoidon kannalta oleellisia, ja jotka ovat hyödynnettävässä muodossa – samalla varmistaen potilaan terveyttä koskevien tietojen yksityisyyden ja luottamuksellisuuden.

Potilasturvallisuus on yhteinen pyrkimys, joka edellyttää vahvaa koordinaatiota eri ryhmien ja ammattilaisten välillä – niin sairaalan sisäisesti kuin myös potilaan koko terveydenhuollon ekosysteemin kanssa. Kommunikoinnin tulee toimia dynaamisessa ja reagoivassa ympäristössä, johon pääsee käsiksi monenlaisten työkalujen avulla, ja ne ovat useiden eri henkilöiden saatavilla – toisin sanoen pelkkä kiinteä järjestelmä ei riitä. Jotta potilastiedot ovat mahdollisimman reaaliajassa, tietoja tulee pystyä kirjaamaan ja selaamaan suoraan potilaan vierellä ilman, että tämä vaatii työpisteelle menoa.

Viivästynyt tiedonkulku voi aiheuttaa virheitä

Mitä enemmän aikaa kuluu terveystapahtuman ja tietojen kirjaamisen välillä sitä todennäköisemmin tieto on enemmänkin suuntaa-antavaa kuin yksityiskohtaista, ja sitä suuremmalla todennäköisyydellä tapahtuu virheitä. Viivästynyt tietojen kirjaaminen vaikuttaa potilaan tuloksiin, hoidon laatuun ja luo tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia.

Reaaliaikainen tieto mahdollistaa tunnistamaan aikaisemmin potilaat, joilla on heikentynyt terveydentila, vapauttamaan hoitohenkilökunnan aikaa sekä suunnittelemaan henkilöstön ja resurssien käyttöä paremmin [1].

Mahdollisuus kerätä ja päästä käsiksi potilastietoon yhdellä painalluksella, ja kuljettaa sitä mukana missä tahansa, on korvaamatonta terveydenhuoltoalalla työskenteleville. Kaikkien kliinisten tietojen – niin havaintoarvojen kuin myös toteutettujen toimenpiteiden – reaaliaikainen langaton kirjaaminen ja selaaminen parantavat hoitoprosessia sekä antavat välittömän yleiskuvan potilaan tilasta.

Ketkä hyötyvät reaaliaikaisesta tiedosta?

Lääkärit, hoitajat ja muu hoitohenkilökunta hyötyvät reaaliaikaisesta tiedosta, sillä kattavampien tietojen pohjalta he pystyvät tekemään hoitotilanteessa harkitumpia päätöksiä, mikä on keskeinen tekijä laadukkaan hoidon tarjoamisessa potilaalle. Lisäksi tietojen selaamisen ja kirjaamisen tapahtuessa heti potilaan vierellä, aikaa säästyy enemmän itse potilaan hoitoon – versus, että aika kuluisi kansliassa päätteen äärellä.

Hyvä uutinen sairaaloille ja terveysasemille on, että reaaliaikainen tiedonkulku vähentää myös kustannuksia. Kun ajankohtaisia potilastietoja pystytään selaamaan ja kirjaamaan jo potilashuoneessa, hoitohenkilökunnan aikaa säästyy sekä resurssit pystytään allokoimaan tehokkaammin. Lisäksi, kun potilaan heikentyvä tila havaitaan jo hyvissä ajoin, interventio voidaan tehdä ennen kuin potilas joudutaan viemään teho-osastolle – joka on yleisin kustannuksia nostava tekijä.

Reaaliaikainen tieto hyödyttää myös potilaita, sillä se tukee heidän tavoitettaan saada korkealuokkaista hoitoa edullisin kustannuksin. Potilaan kokonaisvaltaiset terveystiedot auttavat lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa minimoimaan tarpeettomat testit ja mittaukset, mikä voi toteutua vain, jos heillä on oikea tieto käsissään oikeaan aikaan.

Lähteet:

[1] Nursing Times 2015: How real-time data can improve patient care

Terveydenhuollon IT-hankkeiden myytti

Keskustelut terveydenhuollon julkisista IT-hankkeista antavat helposti ymmärtää, että hankkeethan epäonnistuvat aina [1,2]. Aikataulu tai budjetti ei pidä ja tulokset eivät ole sitä mitä tavoiteltiin. Yleisesti tunnettu myytti onkin, että terveydenhuollon prosessien kehittäminen kuluttaa valtavasti resursseja ja on aikaa vievää.

Voimme rikkoa myytin kuitenkin saman tien – asia ei nimittäin ole aina näin. Julkiset IT-hankkeet voivat onnistua ja onnistuvatkin, kunhan hankkeen suunnittelu, seuranta ja toteutus tehdään huolella. Ymmärtämällä mihin IT-hankkeet yleensä kaatuvat niitä pystytään myös välttämään.

IT-hankkeiden yleisimmät kompastuskivet ovat [3]:

  • heikko suunnittelu
  • epärealistiset aika-arviot
  • epäselvät ja vaihtuvat tavoitteet
  • organisaation sisäisen tuen ja viestinnän puute

Alusta loppuun suunnitteleminen

Suunnittelu on avaintekijä IT-projektin onnistumiseen. Suunnitelma tulee kehittää yksityiskohtaisesti projektin alusta projektin loppuun asti – jättäen kuitenkin myös joustovaraa mahdollisille odottamattomille muutoksille. Tämä vaatii toimintatavan, joka sisältää sääntöjä, prosesseja ja työkaluja hankeen suunnitteluun sekä hallintaan.

Lisäksi jo suunnitteluvaiheessa tulee huomioida, että terveydenhuollon tietotekniikkahankkeisiin liittyy myös paljon liikkuvia osia ja eri ammattitaustoja (kliininen, liiketoiminta ja IT). Hankkeen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että projektin eri jäsenillä on yhteisesti hyväksytyt odotukset projektia kohtaan jo alusta lähtien. Olennaista on myös jakaa oikeat työtehtävät oikeille ihmisille.

Aika-arviot kuntoon

Jotta hanke on menestyksellinen ja budjetin sekä aikataulun mukainen, on erittäin tärkeää arvioida projektin kunkin tehtävän suorittamiseen kuluva aika ja resurssit. On vaikeaa määritellä, mikä on ”ajoissa” ellei luo vertailuarvoja alusta alkaen.

Jokaisen sidosryhmän tulisi myös säännöllisesti tarkastella toimintojen ja aikataulujen tilaa pitääkseen projekti oikeilla jäljillä. Tämä mahdollistaa sen, että tiimillä on enemmän liikkumatilaa odottamattomien takaiskujen varalle, ja että toimenpiteet toteutetaan noudattaen hankkeen alkuperäistä aikataulua.

Tavoitteet selväksi

On tärkeää määrittää – ja ymmärtää – selkeästi hankkeen tavoitteet. Mitä hankkeen avulla pyritään saavuttamaan, ja erityisesti kuinka mitata sitä. Esimerkiksi hoidon laadun parantaminen on hyvä tavoite, mutta myös laaja käsite, minkä vuoksi sen tarkastelun tueksi tarvitaan myös konkreettisia mittareita.

Tavoitteet tulee myös tehdä selväksi kaikille projektiin osallistuville. Yksinkertaisillakin asioilla on merkitystä, kuten selkeästi järjestetyillä esityslistoilla, pöytäkirjoilla, toimintasuunnitelmilla ja tiedottavilla sähköposteilla.

Yhtä lailla tavoitteista tulee myös pitää kiinni. Esimerkiksi toimittajilta vaadittavista kriteereistä ei tule lipsua – ei valintavaiheessa eikä myöskään lupausten lunastusvaiheessa.

Viestintä sujuvaksi

Kommunikaatiokatkokset ovat usein projektin kuin projektin turma. Kun tieto ei kulje, projektin jäsenet eivät osaa varautua odottamattomiin tilanteisiin, saati sitten vastata niihin. Sama pätee loppukäyttäjiin – jos he eivät tiedä, että muutos on tulossa, he hylkäävät laivan ja nopeasti. Käyttäjien sitouttaminen hankkeeseen jo varhaisessa vaiheessa edesauttaa itse käyttöönoton sujuvuutta.

Projektin koko elinkaaren aikana tuleekin näin ollen korostaa aktiivista viestintää, koulutusta ja jäsenten sitouttamista. Organisaation sisäisen kommunikaation lisäksi avoimen kommunikaation tulee toimia myös toimittajien kanssa.

Lähteet:

[1] Talouselämä 2011: Suomella on pitkä IT-mokahistoria

[2] Malinen & Pyykkö 2010: Julkishallinnon IT-kehityshankkeiden epäonnistuminen ja siihen johtavat syyt

[3] Dwyer, Liang, Thiessen & Martini 2013: Project Management in Health and Community Services

Mobiilikirjaaminen – muutos terveydenhuollon prosesseihin

Maailma muuttuu, niin tavatkin. Terveydenhuoltojärjestelmiemme tulisi tarjota mahdollisimman laadukasta hoitoa nykyaikaisia menetelmiä hyödyntäen. Tähän sisältyy kyky reagoida paremmin terveystarpeisiimme, tekniikan kehitykseen ja järjestelmiemme vaatimiin erityisosaamisiin.

Muutos on näin ollen aika ajoin tarpeen. Muutos ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä ja se saa hyvin todennäköisesti aikaan myös vastarintaa. Ymmärtämällä muutosta tilanne on kuitenkin helpompi ottaa haltuun ja toteuttaa organisaatiossa. Yksi konkreettinen muutosvaihe, joka on pinnalla nyt, on kirjaamiseen liittyvä ajankäyttö.

Tietokone vie paljon hoitoaikaa

Hoitajat käyttävät suuren osan työstään potilaan tietojen kirjaamiseen. Hoitotyössä vakiintunut tapa tietojen kirjaamiseen on ollut kirjata tiedot ensin käsin potilaan vierellä ja myöhemmin samat tiedot tietokoneella potilastietojärjestelmään. Kiireisen hoitotilanteen sattuessa voi kuitenkin olla, että tiedot ehditään näppäilemään koneelle vasta useamman tunnin päästä, jolloin tieto ei ole enää reaaliaikaista. Lisäksi kirjaamiseen tuo omat haasteensa työpisteiden rauhattomuus ja niiden vähäisyys sekä tietojärjestelmien käyttöongelmat.

”Kiireisen hoitotilanteen sattuessa voi kuitenkin olla, että tiedot ehditään näppäilemään koneelle vasta useamman tunnin päästä, jolloin tieto ei ole enää reaaliaikaista.”

Hoitajat pelkäävätkin tietokoneen käytön vievän liikaa aikaa potilaskontakteilta, minkä lisäksi hoitajat kokevat kirjaamisen olevan turhauttavaa, hermostuttavaa ja sekoittavaa [1]. Pelko ei ole turhaa, sillä Helsingin Sanomien julkaiseman artikkelin mukaan yli puolet hoitajista viettää neljä tuntia vuorosta tietokoneella tehtävään työhön [2]. Sairaanhoitajia on myös haastateltu heidän kirjaamiskokemuksistaan [3]:

”Muistettavaa on paljon. On kirjattava monelle eri kaavakkeelle. Tarkkaan kirjaamiseen ei ole aikaa. Osa jää ajanpuutteen vuoksi kirjaamatta.”

”Kirjaaminen vie todella paljon aikaa. Tietokoneella tulee muutenkin oltua suuri osa päivästä.”

”Tietokoneella menee paljon työaikaa, osastolla potilaan hoitamiseen jää vähemmän aikaa.”

”Siihen kuluu liikaa aikaa, en ehdi olla potilaan kanssa tarpeeksi.”

Haastateltavat sairaanhoitajat kokevat hoitotyön kirjaamisen olevan tärkeä työväline ja merkittävä osa hoitotyötä. Hyvällä tiedonkululla on merkityksensä – sillä tavoin olennaiset asiat siirtyvät hoitajalta toiselle. Kirjaaminen yhtenäistää myös potilaan hoitoa mahdollistaen hoidon jatkuvuuden. [3]

Kirjaaminen mobiiliin

Hyvä uutinen kirjaamisongelmien keskellä on, että nykyteknologian puitteissa kirjaaminen on mahdollista tehdä myös mobiilisti. Potilastietojen selaaminen ja kirjaaminen onnistuvat näin ollen langattomasti potilaan vierellä älypuhelimen tai älylaitteen avulla suoraan potilastietojärjestelmään.

Enää ei ole välttämätöntä poistua huoneesta tarkastellakseen edellisiä arvoja tai kirjatakseen uusia arvoja. Aikaa jää enemmän oleelliseen, toisin sanoen potilaan hoitoon. Tutkimuksemme mukaan, kun kaksoiskirjaamista ei tehdä, aikaa säästyy jopa yli 180 tuntia kuukaudessa per osasto. Mobiilikirjaamisen avulla tieto on lisäksi reaaliaikaisesti käytössä kaikkien hoitoon osallistuvien kesken eikä tiedonkulku hoitajien välillä tällöin katkea.

Mobiilikirjaamisen hyödyt ovatkin nousemassa tietoisuuteen terveydenhuoltoalalla. Seuraava askel on itse muutosprosessi.

Lähteet:

[1] Kuusisto & Saloniemi 2010: Taidot, asenteet vai tietokoneet? Sähköisen kirjaamisen esteet sosiaali- ja terveydenhuollossa

[2] Helsingin Sanomat 2016: Kysely: Kolmannes lääkäreistä käyttää yli kuusi tuntia työvuorosta tietokoneisiin

[3] Haapamäki & Hyry 2015: Kirjaamisen kehittyminen sairaanhoitajan työssä

Nähdään terveydenhuollon ATK-päivillä Lahdessa 23-25.5.2016

Medanets osallistuu tänäkin vuonna perinteisille Terveydenhuollon ATK-päiville, jotka pidetään tällä kertaa Lahden messukeskuksessa 23-25.5.2016. Tule tutustumaan ratkaisuidemme uusimpiin versioihin ständille 90.

ATK-päivät saavat lentävän lähdön jo maanantaina, sillä järjestämme yhteistyössä Teerenpelin kanssa etkojen etkot messupaikan läheisyydessä 23.5 klo 17.00-20.00. Jos mieli halajaa mukaan, laita meiliä osoitteeseen juha-matti.ranta@medanets.com

Medanets sopimukseen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa

Medanets ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri solmivat helmikuussa 2016 sopimuksen, joka kattaa Medanetsin mobiiliratkaisut kliinikoille. Medanetsin hoitotyön kirjaamisratkaisun avulla potilaan vierellä tapahtuva hoitotyön kirjaaminen voidaan hoitaa mobiililaitteella, kuten puhelimella, tabletilla tai PDA-laitteella, suoraan sairaalan potilastietojärjestelmään. Lisäksi Medanetsin ratkaisuiden avulla potilasmonitorien tietojen siirto potilastietojärjestelmiin voidaan automatisoida. Medanetsin lääkäreille suunnatut älypuhelin ja tablet –ratkaisut kuuluvat niin ikään sopimuksen piiriin. Medanets voitti sopimuksen julkisen kilpailutuksen kautta.

”Tämä on toinen näin laaja sopimuksemme yliopistollisen sairaanhoitopiirin kanssa, joten olemme totta kai innoissaan. Erityisen hienoa tässä asiakkuudessa on se, että sopimus kattaa ratkaisumme sekä hoitohenkilökunnalle että lääkäreille.” Kommentoi Medanetsin toimitusjohtaja Juha-Matti Ranta. ”Ratkaisuidemme käyttöaste on korkeaa useissa suomalaisissa sairaanhoitopiireissä ja olemme nähneet, että ratkaisumme voivat kiistatta parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta sekä säästää henkilökunnan aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Meillä on näytön paikka, jotta nämä hyödyt saadaan aikaiseksi myös Pirkanmaalla.”

Medanets mukana Vitaliksessa Göteborgissa 5-7. huhtikuuta

Medanets osallistuu Skandinavian suurimpaan eHealth –tapahtumaan Vitalikseen Göteborgissa. Jos olet paikalla, tule ständillemme B02:35 katsomaan kuinka sovelluksemme helpottavat hoitohenkilökunnan työtä ja parantavat hoidon laatua. Esitteillä on myös uusi Android –sovelluksemme hoitotyön mobiilikirjaamiseen.

Yhteydenotot:

Juha-Matti Ranta,

puh. +358 44 566 4999

juha-matti.ranta@medanets.com

Tämä sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close