Blogi

Vältetään riski, vältytään vahingoilta

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat inhimillisesti ja taloudellisesti tehokkain tapa välttyä riskeiltä. Hoitotyön tueksi on kehitelty erilaisia mittareita, jotka auttavat tunnistamaan riskit hyvissä ajoin ja kohdentamaan hoitoresurssit oikein.

Suomessa yleisimmin käytettyjä hoitotyön riskiarviointimittareita ovat Braden -asteikko painehaavan arviointiin, NRS 2002 vajaaravitsemusriskin seulontaan ja FRAT kaatumisvaaran arviointiin. Riskiarviointimittareiden käytännön toteutus (paperiset lomakkeet, pisteiden päässälaskenta, taulukon tulkinta ja arkistoinnin haasteellisuus) sekä hoitotyön kiireellisyys usein kuitenkin rokottavat niiden käyttöä.

Hoitokustannukset riskien realisoituessa

Riskien arvioimisen tulee olla osastoilla kuin myös kotihoidossa sairaanhoitajan toimesta systemaattista ja jatkuvaa. Toistuva riskien arvioiminen vie oman aikansa, mutta huomattavasti vähemmän kuin riskin toteutumisesta aiheutuu kustannuksia.

  • Painehaavojen kustannukset ovat Suomessa vuosittain yli 400 miljoonaa euroa eli noin 2-3 % Suomen terveydenhuoltomenoista. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä noin 95% painehaavoista olisi vältettävissä. [1.]
  • Vajaaravitsemus pidentää sairaalassaolojaksoa 3-6 vuorokaudella ja jopa kolminkertaistaa hoidon kustannukset [2].
  • Yli 64-vuotiaiden kaatumisvammojen akuutin avo- ja sairaalahoidon kustannukset olivat Suomessa vuonna 2000 noin 39 miljoonaa euroa. Kustannusten arvioidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä 72 miljoonaan euroon. [3.]

Digiaikaan siirtyminen

Riskianalyysien ja lomakkeiden täyttäminen sekä riskipisteiden kirjaaminen on jo syytä tuoda tälle vuosikymmenelle. Riskiarviointimittareiden käytännön toteutus tulee olla hoitotyötä tukevaa ei sitä kuormittavaa. Paperiset lomakkeet ovat työtä kuormittavia.

Seinäjoen keskussairaala aloitti syksyllä 2018 Medanets-sovelluksen hyödyntämisen riskien arvioinnissa. Mobiiliratkaisu askeltaa valitun riskimittarin (esim. Braden, NRS 2002 tai FRAT) arviointikriteerit läpi ja laskee automaattisesti kokonaispisteen. Lisäksi se näyttää pistettä vastaavan toimintaohjeistuksen hoitajalle. Riskipiste itsessään kirjaantuu mobiiliratkaisun avulla suoraan potilastietojärjestelmään. Hoitaja voi keskittyä potilaan hoitoon, kun aikaisemmin manuaalisesti tehty työ automatisoituu.

Mobiililomakkeet madaltavat kynnystä

Kun potilaan riskitila voidaan arvioida helposti ja nopeasti, se myös arvioidaan useammin. Älypuhelin kulkee hoitajan työnkulussa mukana myös muissa tehtävissä, joten kynnys mobiililomakkeen täyttämiselle ei ole iso. Säännöllinen riskin arviointi puolestaan auttaa ennaltaehkäisemään potilaalle koituvaa haittaa.

Ratkaisu on Seinäjoen keskussairaalan lisäksi käytössä myös Satakunnan keskussairaalassa, Kainuun keskussairaalassa sekä Raahen sairaalassa. Kanta-Hämeen keskussairaala sekä Päijät-Hämeen keskussairaala ottavat riskiarviointimittarit-mobiilitoiminnallisuuden käyttöönsä alkuvuodesta 2019. Päijät-Hämeessä mobiilitoiminnallisuus otetaan käyttöön Braden, NRS 2002 ja FRAT – riskiarviointimittareiden lisäksi myös GDS30, AUDIT65, AUDIT C, PAINAD, BDI21, MNA ja CAM -mittareiden osalta.

Lähteet:

[1] Harjumaa, M. 2013. Painehaavat käyvät kalliiksi. Sairaanhoitaja 13, 10.

[2] Karuvuori, A. 2013. Ruoka on nostettu pöydälle. Sairaanhoitaja 12, 16–25.

[3] Piirtola M, ym. 2002. Iäkkäiden kaatumisvammojen akuuttihoidon kustannukset. Suomen Lääkärilehti; 57: 4841–4848.

Kiinnostuitko? Tilaa uutiskirjeemme saadaksesi tuoreimmat artikkelimme ja kuulumisemme sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirjeemme tästä

 

Tämä sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close