Hoitotyön arki digitalisoituu vauhdilla, ja uudet työkalut tuovat mukanaan mahdollisuuksia kehittää sekä potilasturvallisuutta että henkilöstön työtyytyväisyyttä. Nina Fonsell, osastonhoitaja Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta keskussairaalan osastoilta 6A ja 6BH, kertoo kokemuksiaan pilottiprojektien toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista osastojen arkeen.
Osastonhoitaja Nina Fonsellin työyhteisö Kanta-Hämeen keskussairaalan osastoilla 6A ja 6BH kehittää toimintaansa aktiivisesti ja pitkäjänteisesti. Toimintakulttuuriin kuuluu esimerkiksi erilaisten digitaalisten ratkaisujen pilotoiminen. Viimeisimpänä pilotissa on ollut Medanets Tarkistuslistat.
”Molempien osastojen henkilökunnalla on jatkuva halu kehittää omaa työtään ja löytää erilaisia työkaluja, jotka selkeyttävät työtämme ja helpottavat arkeamme. Digitaalisessa maailmassa tietoa on paljon ja se on pirstaleisena eri paikoissa. Olemme kaivanneet yhtä työvälinettä, josta saisimme mahdollisimman paljon potilaan hoitoon liittyvää tietoa, ja halunneet olla mukana kehittämässä sitä. Medanets-sovellus on meille tällainen työväline, mutta olemme olleet mukana monissa muissakin piloteissa”, Nina Fonsell taustoittaa.
”Pilottiosastoina olemme ajatelleet olevamme jopa etuoikeutettuja, sillä olemme saaneet olla mukana tekemässä työkaluja meille, juuri meidän tarpeisiimme. Meiltä on kysytty mielipiteitä ja työkaluja on muokattu niiden mukaan”, Fonsell jatkaa.
Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja kuunteleminen
Pilottien onnistumisen ytimessä on koko työyhteisön osallistuminen. Fonsell painottaa, että päätös lähteä mukaan tehdään yhdessä. Kun henkilöstölle annetaan aito vaikutusmahdollisuus, myös motivaatio ja sitoutuminen uusiin toimintatapoihin vahvistuu. ”Esitän asian työyhteisölleni aina kysyen, mitä mieltä he olisivat, lähdettäisiinkö tällaista uutta asiaa kokeilemaan. Tämä on tärkeää, sillä ihmisille tulee tunne, ettei asioita tuoda väkisin ylhäältä alas, vaan he saavat itse päättää”, Fonsell kuvaa. Hän uskoo, että tämän toimintamallin ansiosta hänen työyhteisönsä lähtee nykyisin innokkaasti mukaan melkeinpä mihin kokeiluun tahansa.
Fonsellin mukaan olennaista on, että kaikilla on tiedossaan perusasiat projektista. Niistä täytyy tiedottaa sekä suullisesti että kirjallisesti. ”On tärkeää, että kaikki tietävät muun muassa sen, milloin pilotti alkaa ja milloin se päättyy.” Hän painottaa myös kuuntelemisen merkitystä: ”Palautetta tulee kerätä koko pilottijakson ajan, ei vasta lopuksi. Käsittelemme palautteita säännöllisesti viikkokokouksissa.”
Myös ratkaisutoimittajien, kuten Medanetsin, kanssa, on pilottien aikana järjestetty säännöllisesti tapaamisia, joissa tärkeimpiä palautteita on saatu heti välitettyä eteenpäin ja ongelmia ratkottua.
”Näin henkilöstölle tulee jo pilotin aikana tunne, että heitä kuunnellaan ja heidän palautteillaan on todellista merkitystä. Varsinkin, jos jokin asia ei ole toiminut, ja ongelma saadaan ratkaistua, henkilöstöltä tulee kyllä kiitosta: ’Ihanaa, että minua kuunneltiin, ja nyt tämä toimii.’ Tällainen palautteen kaksisuuntaisuus on tärkeää. Medanetsin kanssa tämä on aina toiminut todella hyvin”, Fonsell kertoo.
Tavoitteet kirkkaiksi
Fonsellin mukaan on tärkeää asettaa kullekin pilotille tai kunkin työkalun käyttöönotolle konkreettinen tavoite ja seurata sen toteutumista. Esimerkiksi Medanets Tarkistuslistojen kohdalla tavoitteena oli päästä kokonaan eroon paperisista tarkistuslistoista. ”Arvioimme aina, onko tavoite toteutunut, ja onko se toteutunut kokonaan vai osittain. Jos tavoite on toteutunut osittain, pohdimme, mistä tämä johtuu ja mitä voisimme tehdä sen saavuttamiseksi kokonaan”, Fonsell valottaa.
Arviointia tehdään aina koko työyhteisön voimin osastokokouksissa. Osallistuminen mahdollistetaan tavalla tai toisella myös niille, jotka eivät pääse osastokokoukseen paikan päälle. Tarkistuslistojen osalta tavoitteeseen on päästy, sillä sihteerien ei ole enää tarvinnut tulostaa niitä.
”Lähijohtajan tehtävä on huolehtia, että edellytykset ovat kunnossa”
Yhteisen tekemisen ohella Fonsell nostaa tärkeimpien asioiden joukkoon koulutuksen onnistumisen. ”On tärkeää, että koulutus järjestetään hyvin. Esimerkiksi, kun otimme ihan ensimmäisiä askeleita Medanetsin kanssa, Medanetsin kouluttajat tulivat paikan päälle ja sovelluksen käyttäjien kanssa vietettiin aikaa heitä neuvoen ja opastaen. Myös selkeät, kirjalliset ohjeet ovat tärkeät. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, projektia on helpompi viedä eteenpäin. Näistä asioista huolehtiminen on lähijohtajan tehtävä.”
Pilotointi mahdollistaa oppimisen ja kehittämisen – myös työkalun käytöstä kieltäytymisen
Fonsell kehottaa kaikkia lähtemään rohkeasti mukaan pilottiprojekteihin. ”Vaikka projektiin panostus voi tuntua alussa suurelta ja aikaa vievältä, se maksaa itsensä moninkertaisena ja monilla tavoilla takaisin, kuten parempana työtyytyväisyytenä ja toiminnan kehittymisenä. Itse ajattelen, että myös parempana potilashoitona”, Fonsell kannustaa.
Fonsellin mielestä pilotointimalli on hyvä senkin vuoksi, että se mahdollistaa myös perustellun päätöksen hankinnan tekemättä jättämisestä: ”Pilotissa on mahdollisuus todeta, palveleeko uusi toimintatapa meitä. Jos ei, sitä ei tarvitse ottaa käyttöön.”
Medanets-pilottien avulla on pystytty todentamaan ratkaisuista saatavia todellisia hyötyjä. Tarkistuslistojen kohdalla tietyn tyyppiset kotiutumiseen liittyvät Haipro- eli haittatapahtumailmoitukset ovat jääneet pois. Myös aikaisemmin pilotoidun Lääkitys-ratkaisun on nähty parantavan potilasturvallisuutta. ”Potilasturvallisuuteen liittyvät parannukset ovat niitä, jotka minulle ovat myös henkilökohtaisesti jääneet vahvimmin mieleen”, Fonsell kertoo.
Toinen Medanetsista saatu merkittävä hyöty on toimintatapojen yhtenäistyminen. ”Medanets on myös juuri valmistuvassa Assi-sairaalassamme suuressa roolissa, kun menemme kohti paperitonta palvelua ja yhtenäistämme käytäntöjä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.”
KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALAN OSASTOJEN 6A JA 6BH PILOTTIMALLI
Malli on rakentunut Fonsellin käymien koulutusten pohjalta käytännössä oman työyhteisön kanssa yhdessä toimien.
- Pilotoitava ratkaisu esitellään henkilöstökokouksessa ja tehdään yhteinen päätös pilottiin ryhtymisestä.
- Tavoitteet asetetaan yhdessä ja ne viestitään myös kirjallisesti kaikille.
- Koulutus järjestetään huolellisesti, ja ohjeet pidetään selkeinä.
- Pilotin aikana kerätään säännöllisesti palautetta. Palautetta käsitellään ja pilotin etenemistä arvioidaan viikkokokouksissa.
- Arviointiin osallistuu koko työyhteisö.
- Arvioinnissa käytetään konkreettisia mittareita ja hyödynnetään saatavilla olevaa raportointidataa esimerkiksi Medanets Admin UI:sta. Raportointidata toimii myös henkilöstön motivoimisen välineenä.
MEDANETS TARKISTUSLISTOJEN KÄYTTÖ KANTA-HÄMEEN HYVINVOINTIALUEELLA
Medanets Tarkistuslistojen pilotti päättyi positiivisissa merkeissä osastoilla 6A ja 6BH. Toiminnallisuudesta on tehty alustava hankintapäätös, joka virallistetaan vuoden 2026 puolella.
Pilotissa olivat mukana seuraavat tarkistuslistat, jotka ovat tulossa myös tuotantokäyttöön:
- Kotiutettavan potilaan tarkistuslista
- Päivystysleikkaukseen menevän potilaan tarkistuslista
- PD – peritoniitin hoidon aloitus
- Jatkohoitoon siirtyvän potilaan tarkistuslista.
Jatkokehittämisideana pilottisosastoilta nousi tarkistuslista diabetekseen liittyvään ohjaukseen.