Lauttarannan kotiutusyksikön onnistumistarina riskiarviointimittareiden käyttöönotossa
Artikkeli perustuu Anna-Kaisa Rantalan Medanets Käyttäjäpäivillä 2025 pitämään esitykseen. Rantala on Kymenlaakson hyvinvointialueella toimivan Lauttarannan kotiutusyksikön osasto Poukaman palveluesimies.
Lauttarannan kotiutusyksikkö tarjoaa lyhytaikaista ympärivuorokautista laitoshoitoa asiakkaille, jotka tulevat yksikköön erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollon osastohoidon jälkeen. Yksikössä on 72 osastopaikkaa ja 4 kriisipaikkaa, ja henkilöstömitoitus on 0,78. Medanets-sovellus on käytössä yksikön puhelimissa, ja sen avulla pyritään parantamaan tiedonkulkua ja riskienhallintaa. Tämä on heidän tarinansa onnistuneesta riskiarviointimittareiden käyttöönotosta.
Alkutaival ja ryhtiliike
Medanets-koulutukset oli pidetty yksikössä jo aiemmin, mutta sovelluksen hyödyntäminen oli jäänyt vähäiseksi. Loppuvuodesta 2023 pidettiin FRAT-ja MNA -koulutukset, jonka yhteydessä kotiutusyksikköön tuli ohjeistus tehdä FRAT- ja MNA-arvioinnit kaikille asiakkaille tulovaiheessa.. Riskiarviointien tekemisessä päätettiin alkaa hyödyntää Medanets-sovellusta, joka oli jo asennettuna yksikön puhelimiin.
Medanets-koulutuksista oli kuitenkin kulunut jo pitkä aika, ja asiat olivat unohtuneet. Kaikilla ei ollut sovelluksen käyttöön tarvittavia tunnuksia, ja erinäiset toimintahäiriöt aiheuttivat tiedonsiirto-ongelmia. Vaadittiin ryhtiliikettä. Tiimipalavereissa muistutettiin tunnusten luomisesta ja Medanetsin käytön tärkeydestä. Tietohallinnon palvelukoordinaattorilta puolestaan saatiin apua ja ohjeita ongelmien ratkaisemiseksi.
Tarvittavat muutokset ja positiiviset kokemukset
Onnistuminen edellytti ajattelutavan muutosta ja innostusta uuden oppimiseen. Opittiin pois vanhoista tavoista ja otettiin vastaan uutta. Käyttöönotossa onnistumisessa korostui vertaistuen merkitys: kun muutama käyttäjä innostui, heidän positiivinen asenteensa tarttui myös muihin. Myös esihenkilön näkyvä tuki sekä konkreettiset toimenpiteet, kuten aloitus- ja viikkopalaverit, olivat keskeisiä onnistumisen kannalta: sisäisesti sovittiin, että riskiarvioinnit tehdään aina aloituspalaverissa ja viikkopalavereissa pidettiin yllä asian muistuttelua.
Muutosta vauhditti, kun huomattiin, että Medanetsin käyttö helpotti kirjaamista ja nopeutti työtä. Henkilöstö koki sovelluksen käytön helpoksi ja hyödylliseksi. Positiiviset kokemukset kannustivat jatkamaan sovelluksen käyttöä ja kehittämään toimintaa edelleen.
Jatkokehitys ja tavoitteet
Seurannan ja jatkokehityksen kannalta on tärkeää saada tietoa uusien asiakkaiden määrästä ja tehtyjen riskimittariarvioiden määrästä; onko kaikille sisääntulijoille tehty riskiarviot ohjeistuksen mukaan? Rantala kertoo seuraavansa käyttöraportteja aktiivisesti.
Koulutusta ja kertauksia jatketaan edelleen, ja ohjeistuksia tarkennetaan riskienhallinnan parantamiseksi. On tärkeää määritellä, miten arviointien antamien tietojen pohjalta reagoidaan ja toimitaan.
Kymenlaakson hyvinvointialueella on laadittu hoitotyön toimintaohjeet kuinka toimitaan tulosten perusteella:
- Yksilölliset toimenpiteet kaatumisten ehkäisemiseksi FRAT-testin perusteella sosiaalipalvelujen yksiköissä
- Ravitsemustilan arviointi MNA-menetelmällä.
Yksikössä työstetään parhaillaan asiaa, jotta saadaan tehtyä näkyväksi, miten on jokaisen asiakkaan kohdalla toimittu.
Tavoitteena on kiinnittää huomiota kohonneeseen riskiin ajoissa, ennen kuin näkyviä vaurioita on näkyvissä (esim. painehaava), näin vältetään suuremman haitan syntyminen. On myös huomioitava, että kaikki kohonneet riskit eivät välttämättä näy ulospäin. Esimerkiksi vajaaravitsemus voi pysyä näkymättömissä. Standardoidun riskiarviointityökalun avulla myös näkymättömiin riskeihin päästään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi.
Lopuksi Rantala korosti, että kohdatut ongelmat tulee ottaa puheeksi ja hyvistä kokemuksista tulee iloita.
Tilaa Medanetsin uutiskirje ja pysy ajan tasalla ajankohtaisista uutisista, ratkaisuistamme sekä terveydenhuollon ja terveysteknologian trendeistä – saat myös kutsut tapahtumiimme ensimmäisten joukossa.