Suomessa valmistellaan merkittäviä tiukennuksia potilaiden lääkitystietojen kirjaamiseen, kun terveydenhuollossa siirrytään kohti valtakunnallisesti yhtenäistä Kanta-lääkityslistan käyttöä. Osastolääkityksen kirjaamisvaatimusten tiukentuessa digitaalisista ratkaisuista tulee välttämättömyys hoitotyön arjessa, jotta ammattilaiset pystyvät täyttämään velvoitteensa ja varmistamaan turvallisen lääkehoidon. Mobiiliratkaisuja käyttämällä voidaan lyhentää lääkityksen antokirjaamiseen kuluvaa aikaa.
Lääkehoidossa keskeinen ongelma on ajantasaisen ja kokonaisvaltaisen lääkitystiedon puute. Osastolääkityksessä haasteena on ollut muun muassa se, että säännöllisesti annettava lääkitys on jäänyt antotilanteessa kirjaamatta, sillä lääkitystietojen kirjaamiseen perinteisin menetelmin kuluu paljon aikaa. Säännöllisenkin osastolääkityksen kirjaaminen olisi kuitenkin tärkeää sekä turvallisuuden että hoidon laadun parantamiseksi.1
Lääkehoidon tiedonhallintaa kehitetään valtakunnallisesti viidessä vaiheessa. Osastolääkitysten ja antokirjausten on määrä tulla Kanta-lääkityslistalle neljännessä vaiheessa.1,2
Lääkehoitoa koskevat merkinnät ovat kirjattavia potilastietoja
Asiakastietolain (703/2023) mukaan lääkehoitoa koskevat merkinnät ovat potilastietoja, jotka on kirjattava asianmukaisesti. Terveydenhuollon toimijoiden on kirjattava yksityiskohtaiset tiedot lääkityksestä silloin, kun lääkkeen anto perustuu yksittäiseen lääkemääräykseen tai poikkeaa säännöllisestä lääkityksestä. Lisäksi kaikki tarvittaessa annettavat lääkkeet ja huumausainelääkkeet on aina antokirjattava viivytyksettä potilastietojärjestelmään. Kirjauksessa tulee olla vähintään: lääkkeen nimi, lääkemuoto, annostus, antotapa, antoajankohta sekä lääkkeen antajan nimi ja yksikön vaihtuessa tieto säännöllisen lääkityksen toteutumisesta. Myös poikkeukset, kuten lääkkeen antaminen poikkeukselliseen aikaan, lääkkeen antamatta jättäminen ja potilaan kieltäytyminen, on kirjattava aina.3,4
Vuonna 2021 julkaistussa Turvallinen lääkehoito -oppaassa3 todetaan, että varsinkin erikoissairaanhoidossa on teknisten ratkaisujen tukemana suositeltavaa kirjata aina myös säännöllisen lääkityksen antaminen, jotta voidaan varmistua lääkityksen toteutuneen suunnitelman mukaan.
Myös potilastiedon kirjaamisen yleisopas4 painottaa, että lääkkeenantomerkinnät tulee kirjata vähintään silloin, kun kyse on muusta kuin osastopotilaan lääkelistan mukaisesta jatkuvasta lääkityksestä. STM:n työryhmämuistion5 mukaan kaikki lääkkeet tulisi aina kirjata annetuksi sairaalahoidossa. Lääkkeen antajan tulisi tehdä lääkkeen antokirjausmerkintä esimerkiksi mobiililaitteen avulla5.
Suositusten ja lain henki on siis jo nyt sen suuntainen, että sairaaloissa tapahtuva lääkehoito tulisi kirjata mahdollisimman tarkasti myös annettujen säännöllisten lääkkeiden osalta. Kanta-lääkityslistan käyttöönoton myötä pakollisiin lääkityskirjauksiin sisältyvätkin osastohoidon aikaiset lääkemääräykset sekä lääkkeenantomerkinnät.
Mobiilisovellus säästää merkittävästi hoitohenkilökunnan aikaa
Lääkityksen tiukentuviin kirjaamisvaatimuksiin vastaaminen on mahdollista ainoastaan terveydenhuollon digitalisaatiota tukemalla. Muihin digitaalisiin työkaluihin, kuten työasemalla tai lääkekärryssä kannettavalla tietokoneella käytettävään potilastietojärjestelmään, verrattuna mobiiliratkaisu säästää merkittävästi terveydenhuollon ammattilaisen aikaa.
Kymenlaakson hyvinvointialueella tehdyissä testimittauksissa lääkityksen antokirjaamiseen kuluvaa aikaa verrattiin tietokoneella tehtävän kirjaamisen ja mobiilisovelluksen välillä. Tulokset olivat merkittäviä: säännöllisen lääkityksen antokirjaamisessa mobiilisovellus lyhensi kirjaamiseen kuluvaa aikaa parhaimmillaan lähes kolme minuuttia potilasta kohden per lääkekierto. Tarvittaessa annettavia lääkkeitä antokirjatessa aikasäästö oli yli 2 minuuttia per antotilanne.
Testimittauksissa säännöllisen lääkityksen antokirjaamiseen kulunut aika laskettiin potilastietojärjestelmää käytettäessä seuraavasti: kävely potilashuoneesta kansliaan, kirjautuminen potilastietojärjestelmään, lääkelistan avaaminen järjestelmässä, antokirjaukset sekä kirjautuminen ulos. Mobiilisovelluksella tietoja kirjattaessa mukaan laskettiin kirjautuminen sovellukseen, potilaan tunnistaminen rannekkeesta skannaamalla, annosten tarkistus ja muuttaminen tarvittaessa, antokirjaukset potilashuoneessa, sekä kirjautuminen ulos. Mittaus toteutettiin myös potilashuoneeseen tuotavan lääkekärryn ja kannettavan tietokoneen avulla. Myös tässä tapauksessa mobiilisovelluksen aikaansaama aikasäästö oli yli kaksi minuuttia per potilas ja lääkekierto.
Lääkkeen antokirjauksissa hyödynnetty Medanets-mobiilisovellus on käytössä myös muilla alueilla. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella työskentelevät ammattilaiset ovat todenneet: ”Sovelluksen ansiosta pystymme antokirjaamaan lääkkeet helposti ja näppärästi. Potilastietojärjestelmässä antokirjaus on niin aikaa vievää, ettei sitä olla voitu toteuttaa kaikkien lääkkeiden osalta ennen mobiilisovelluksen käyttöönottoa”.
”Medanetsin mobiilisovellus mahdollistaa rakenteisen ja lain hengen mukaisen antokirjaamisen jo ennen uusien kansallisten velvoitteiden voimaantuloa. Voimaantulon jälkeen sovelluksen käyttö voi jatkua täysin samalla tavalla kuin nytkin. Mobiilisovellus mahdollistaa tietojen kirjaamisen sekä tarkastelun suoraan älypuhelimella potilaan vierellä. Hyvinvointialueilla tehtyjen tutkimusten mukaan jo parin minuutin aikasäästö potilasta kohden voi osastotasolla säästää hoitohenkilökunnan aikaa kymmeniä tunteja kuukaudessa”, kertoo Medanets Oy:n toimitusjohtaja Juha-Matti Ranta.
Terveydenhuollon mobiiliratkaisuja kehittävän oululaisen Medanetsin mobiilisovellus on käytössä suurimmassa osassa Suomen hyvinvointialueita, ja kansainvälisesti sitä hyödyntävät jo kymmenet sairaalat Ruotsissa, Norjassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa.
Lääkehoidon tiedonhallinnan kehittäminen ja Kanta-lääkityslistan käyttöönotto lyhyesti
- Kanta-lääkityslista on osa kansallista Kanta-järjestelmäkokonaisuutta. Kanta-lääkityslista on sähköisessä muodossa oleva ajantasainen yhteenveto henkilön lääkkeistä ja niihin liittyvistä merkinnöistä. Myös lääkkeen antotapahtumat sisällytetään kansalliseen järjestelmään.
- 2025 loppuun mennessä: Terveydenhuollon toimijoiden on otettava käyttöön rakenteinen annostus, joka yhtenäistää lääkityksen kirjaamisen tekniset perusvaatimukset.
- 1.10.2027 mennessä: Kanta-lääkityslista tulee olla käytössä kaikissa potilastietojärjestelmissä. Lista kokoaa potilaan ajantasaiset lääkitystiedot yhteen kansalliseen näkymään.
- 2029–2030 (arvio): Kanta-lääkityslistaa laajennetaan kattamaan myös osastohoidon lääkitykset ja lääkkeenantomerkinnät, jolloin myös säännöllisten lääkkeiden antokirjaaminen muuttuu valtakunnallisesti velvoittavaksi.
Lisätietoja
Juha-Matti Ranta, CEO
puh. +358 44 566 4999
juha-matti.ranta@medanets.com
Kuvat
Kuvia medialle täältä.
Medanets
Medanets sujuvoittaa potilashoidon työnkulkuja ensiluokkaisilla mobiiliratkaisuilla. Yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa kehitetty Medanets-sovellus helpottaa hoitotyön rutiineja, tukee päätöksentekoa ja jättää aikaa tärkeimmälle – potilaan kohtaamiselle. Medanets-sovellus integroituu potilastietojärjestelmien kanssa ja täydentää niiden toiminnallisuuksia. Sovellus on käytössä yli 100 sairaalassa ja perusterveydenhuollon yksikössä Euroopassa. Työllistämme noin 35 henkeä, joista suurimman osan Oulussa. Oulussa sijaitsee myös tuotekehityksemme. www.medanets.com
Lähteet:
1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lääkehoidon tiedonhallinnan konsepti 2.0. 12/2024.
2. THL 17.7.2025: Keskeisten potilastietojen kirjaaminen – lääkehoito.
3. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6.
4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Potilastiedon kirjaamisen yleisopas 7.0. 06/2025.
5. Katkeamaton lääkehoito. Työryhmämuistio toimintamalleista sairaalassa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:23.