Ennaltaehkäisyn voima: kestävät ratkaisut potilasturvallisuuteen

Terveydenhuollon haittatapahtumat – tilanteet, joissa potilaalle aiheutuu vahinkoa hoidon
seurauksena eikä oman sairautensa vuoksi – ovat yhä jatkuva ja kallis ongelma. Ehkäistävissä
olevia haittatapahtumia ovat esimerkiksi lääkitysvirheet, infektiot, kaatumiset ja painehaavat, joista jokainen aiheuttaa merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia.

Keskittymällä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin terveydenhuollon organisaatiot voivat tehokkaasti vähentää haittatapahtumia ja parantaa potilasturvallisuutta, mikä samalla vähentää terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvaa kuormitusta.

Haittatapahtumien kustannukset

Arvioiden mukaan jopa 15 % sairaalahoidon kustannuksista kuluu terveydenhuollossa aiheutuneiden haittojen hoitamiseen.¹ Haittatapahtumat voivat tapahtua potilaan hoidon kaikissa vaiheissa, ja yleisimmät tyypit ovat:

• Lääkitysvirheet
• Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot
• Painehaavat
• Potilaan kaatumiset
• Laskimotukokset (VTE)
• Leikkaustoimenpiteet
• Diagnostiikkavirheet ja potilaan tilan heikkenemisen tunnistamatta jättäminen

Nämä tapahtumat lisäävät potilaan kärsimystä ja voi pidentää sairaalassaoloaikaa. Terveydenhuollossa aihetuneet haitat voivat myös johtaa kuolemaan. Esimerkiksi kaikista sairaaloissa hoidetuista sepsistapauksista 23,6 % oli terveydenhuollossa aiheutuneita, ja noin 24,4 % näistä potilaista menehtyi.²

Kokonaisvaltainen lähestymistapa potilasturvallisuuteen

Yli 50 % terveydenhuollon haittatapahtumista arvioidaan olevan ehkäistävissä.³ Parantamalla toimintaperiaatteita ja -käytäntöjä monet haittatapahtumat voidaan systemaattisesti välttää. Ennaltaehkäisyn kustannukset ovat yleensä huomattavasti pienemmät kuin haittatapahtumien aiheuttamat kustannukset.

Tehokkaisiin ennaltaehkäisyn strategioihin kuuluu¹:

1. Järjestelmätason strategiat, jotka keskittyvät laajoihin, koko terveydenhuoltojärjestelmää koskeviin toimintaperiaatteisiin, kuten turvallisuusstandardeihin, julkiseen raportointiin ja ammatilliseen koulutukseen.
2. Organisatoriset toimet, jotka käsittävät muutoksia organisaation sisällä, kuten kliinisen hallinnon järjestelmät, turvallisuuskulttuurin vahvistaminen ja integroidut digitaaliset ratkaisut.
3. Kliiniset interventiot, jotka kohdistuvat suoraan kliiniseen ympäristöön ja keskittyvät hoitohenkilöstöön sekä erilaisiin käytäntöihin, kuten protokolliin ja tarkistuslistoihin.

Yhdessä nämä ennaltaehkäisevät strategiat muodostavat kattavan, kokonaisvaltaisen parantamismallin perustan. Käsittelemällä kysymyksiä kliinisellä, organisatorisella ja järjestelmätasolla terveydenhuoltojärjestelmät voivat varmistaa, että potilasturvallisuustoimet ovat yhteydessä toisiinsa, mikä johtaa kestäviin parannuksiin koko terveydenhuoltojärjestelmässä.

Johtopäätös: Ennaltaehkäisy on välttämätöntä

Haittatapahtumien vähentäminen terveydenhuollossa ei ole pelkästään hyvän käytännön kysymys, vaan välttämätöntä potilasturvallisuuden varmistamiseksi ja terveydenhuollon resurssien tehokkaan käytön takaamiseksi. Toimivien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käyttöönotolla terveydenhuollon organisaatiot voivat pelastaa henkiä, vähentää kustannuksia ja parantaa hoitotuloksia.

Haluatko tietää lisää siitä, miten organisaatiosi voi vähentää potilasvahinkoja? Lataa eKirjamme, jossa käsitellään ennaltaehkäisyn voimaa terveydenhuollossa ja tarjotaan käytännön strategioita.

Lähteet:

1. OECD Health Working Papers, No. 96 (2017): The economics of patient safety.
2. WHO (2023): Patient safety. Haettu 21.8.2024.
3. Panagioti et al. (2019). Prevalence, severity, and nature of preventable patient harm across medical care settings: systematic review and meta-analysis.

Tilaa Medanetsin uutiskirje ja pysy ajan tasalla ajankohtaisista uutisista, ratkaisuistamme sekä terveydenhuollon ja terveysteknologian trendeistä – saat myös kutsut tapahtumiimme ensimmäisten joukossa.