Hyvinvointialueet haasteiden edessä – harkituilla investoinneilla helpotusta tilanteeseen

Väestön ikääntyminen, työvoimapula ja budjettialijäämä haastavat uusia hyvinvointialueita. Tilanteen korjaaminen vie aikaa ja vaatii tarkkaan harkittuja toimenpiteitä. Yhteisenä tavoitteena on saada aikaan kustannussäästöjä hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta tinkimättä. Miten tämä voi onnistua?

Vuosien aikana kertyneet haasteet

THL julkaisi syksyllä 2023 vuotuisen asiantuntija-arvionsa sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisestä Suomessa¹. Arvio on ensimmäisen sen jälkeen, kun uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Arviossa nousee esiin tuttuja teemoja: väestön nopea ikääntyminen ja sen mukana tuleva palvelutarpeen kasvu, kasvava työvoimapula sekä heikentyneet talousnäkymät. Esiin tuodaan erityisesti lasten, nuorten ja perheiden sekä ikääntyneiden palveluiden järjestämisen haasteet.

On hyvä muistaa, että vuosien aikana syntyneitä uudistustarpeita ja ongelmia ei ratkaista hetkessä. Hyvinvointialueet ovat toimineet vasta alle vuoden.¹

Hoidon laadun varmistaminen nostaa kirjaamisen vaatimuksia

Haasteista huolimatta hoidon laadusta on pystyttävä huolehtimaan. Tasalaatuisen hoidon tarjoaminen kaikille potilaille on yksi terveydenhuollon organisaatioiden tärkeimmistä laatukriteereistä. Hoidon laatuun ei saisi tulla poikkeamia, vaikka potilaita hoidetaan eri paikoissa ja terveydenhuollon ammattilaisten kokemus- ja osaamistaso vaihtelevat. Jotta tasalaatuisuus voidaan varmistaa, toimintatapojen on oltava yhtenäisiä ja hoito on myös dokumentoitava sovitulla tavalla, mieluiten rakenteisesti. Kirjaamisen vaatimukset ovat nousseet jatkuvasti, ja sama trendi näyttäisi jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Säästöpaineet ovat kovat

Hyvinvointialueiden säästöpaineista on uutisoitu tiheästi kuluneen vuoden aikana. THL:n asiantuntija-arvion mukaan hyvinvointialueiden vuoden 2023 talousarviot oli laadittu alijäämäisiksi yhtä hyvinvointialuetta lukuun ottamatta (Pohjois-Savo). Useimmilla hyvinvointialueilla on asetettu kustannussäästötavoitteita. Samalla kun säästöpaineet kasvavat, nousevat myös kustannukset palvelutarpeen kasvaessa muun muassa väestön ikääntymisen vaikutuksesta. Suomi on nopeimmin ikääntyviä maita EU:ssa.²

Hyvinvointialueiden budjettialijäämän korjaaminen vie aikaa ja vaatii useita toimenpiteitä. Leikkauspaineet ovat kovat, ja uusia investointeja joudutaan miettimään entistäkin tarkemmin. Leikkauspaineista huolimatta myös investointeja tarvitaan. Haastavina aikoina investointien on kuitenkin oltava erityisen hyvin perusteltuja ja niiden takaisinmaksuajan mahdollisimman lyhyt.

Kasvavan työvoimapulan vuoksi sama tai suurempi työmäärä täytyy tehdä entistä pienemmällä työntekijämäärällä, jolloin työn on sujuttava jouhevammin. Hoitohenkilökunnan jaksaminen on koetuksella jo ennestään, joten katse on kiinnitettävä teknologisiin ratkaisuihin, jotka aidosti helpottavat ja nopeuttavat työtä. Teknologiset ratkaisut voivat tuoda helpotusta haastavaan tilanteeseen erityisesti hallinnollisen työn, kuten kirjaamisen, osalta. Medanets on esimerkki ratkaisusta, jonka hyödyt on todennettu käytännön työssä ja jonka investoinnin takaisinmaksuaika (ROI) on erittäin lyhyt, käytännössä aina alle vuoden.

Medanets on ollut suurin ja merkittävin hoitotyötä helpottava asia 30 vuoden sairaanhoitajaurani aikana.

sairaanhoitaja Outi Heinilä, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Työvoimapula on ongelmista suurin

Suomessa suurin haaste sote-palveluiden järjestämisessä on löytää riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. THL painottaa hyvinvointialueiden strategisissa tavoitteissa henkilöstön pito- ja vetovoimaa parantavien toimenpiteiden tärkeyttä.²

Työn sujuvuus sekä työn apuna käytettävien työkalujen ja teknologisten ratkaisujen käytettävyys vaikuttaa merkittävästi myös henkilöstön pito- ja vetovoimaan. Pienetkin parannukset arkisessa työn kulussa voivat muodostua merkittäviksi ja lisätä työn mielekkyyttä. Hoitotyön ammattilaisille kirjaamiseen käytettävän ajan vähentyminen ja potilastyölle jäävän ajan lisääntyminen ovat usein tärkeitä motivaatiotekijöitä, jotka auttavat heitä viihtymään ja siten pysymään työssään. Tällaisia parannuksia voidaan saada aikaan aidosti käyttäjäystävällisillä teknologisilla ratkaisuilla. Kannustamme hyvinvointialueita ottamaan henkilökuntaa mukaan hankintoihin ja kuuntelemaan heidän mielipiteitään sekä kehitysehdotuksiaan työkaluista ja -prosesseista.

Työvoimapulassa lisäresursseja haetaan myös keikka- ja vuokratyövoiman käytöstä. Tällöin on erityisen tärkeää, että teknologisten ratkaisujen käyttö on helppo oppia. Ratkaisut voivat myös auttaa varmistamaan, että eri työvaiheet tulevat tehtyä oikealla tavalla oikeassa järjestyksessä. Teknologia voi esimerkiksi ohjata ammattilaista tilanteen vaatimiin oikeisiin työvaiheisiin.

Medanets on helppokäyttöinen. Esimerkiksi psykiatrian puolelta lisäavuksi tullut uusi hoitaja oppi ratkaisun käytön heti.

sairaanhoitaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Tärkeintä on, että terveydenhuollon organisaatioiden muuttuviin tarpeisiin löydetään tarkoituksenmukaiset työkalut. Parhaimmillaan työkalut toimivat yhtenäisten toimintatapojen, tiedon ja työntekijöiden joustavan liikkuvuuden mahdollistajina läpi potilaskeskeisen hoitoprosessin.

Lähteet:

1. YLE. Pitääkö hyvinvointialueista koostua hyvinvointivaltio? THL:n uusi raportti herättää kysymyksen siitä, mitä on riittävä hoito. 2023
2. THL. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Suomessa: Valtakunnallinen asiantuntija-arvio, syksy 2023.

Tilaa Medanetsin uutiskirje ja pysy ajan tasalla ajankohtaisista uutisista, ratkaisuistamme sekä terveydenhuollon ja terveysteknologian trendeistä – saat myös kutsut tapahtumiimme ensimmäisten joukossa.