Sote-datan tehokkaampi käyttö toisi kustannussäästöjä ja helpotusta työvoimapulaan

Sote-datan tehokkaampi käyttö toisi kustannussäästöjä ja helpotusta työvoimapulaan

Suomessa sosiaali- ja terveystietoja (ns. sote-dataa) hyödynnetään jo verrattain tehokkaasti. Datan liikkuvuuteen ja käytettävyyteen liittyy kuitenkin edelleen pullonkauloja, jotka estävät tiedon optimaalisen hyödyntämisen.

Tehokkaammin ja sujuvammin käytetty sote-data toisi kustannussäästöjä ja parantaisi hoidon laatua. Sitran tuore selvitys kertoo, millä toimenpiteillä sote-datan käyttöä voitaisiin kehittää ja mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteet tiedon liikuteltavuuden ja käytettävyyden osalta.

Sote-data on sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvää terveystietoa, kuten potilas- ja lääkitystiedot, hoitotoimenpiteet ja sosiaalipalveluihin liittyvät tiedot.


Sote-data liikkuu pääasiassa hoitoa tarjoavan organisaation sisällä, mutta sen tulisi liikkua nykyistä jouhevammin myös eri palvelunantajien välillä, esimerkiksi kansallisten tietojärjestelmien välityksellä. Juuri sote-datan heikko liikkuvuus eri toimijoiden, kuten terveysaseman ja päivystyksen, tai eri hyvinvointialueiden välillä, on yksi tämän hetken suurimmista haasteista. Potilastietoja tallennetaan eri järjestelmiin ja tiedot ovat usein sellaisessa muodossa, ettei niitä voida siirtää järjestelmästä toiseen.

Sitran selvitys sote-datasta

Sitra julkaisi Datasta voimaa sote-järjestelmään -selvityksen toukokuussa 2023. Selvityksessä esitellään sote-datan käsitettä, sote-datan käytettävyyden ja liikkuvuuden pullonkauloja sekä suuntaviivoja tuleville vuosille. Sote-datan tehokkaammalta ja yhtenäisemmältä käytöltä toivotaan helpotusta julkisen sektorin velkaantumiseen ja kasvavaan hoitoalan työvoimapulaan. Selvitys esittää seitsemän toimenpide-ehdotusta, joiden avulla voitaisiin saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä, lisätä henkilökunnan hoitotyöhön käyttämää aikaa ja tarjota parempia terveyspalveluita.

Sote-datan käytettävyyteen ja liikkuvuuteen liittyvät haasteet

Sitran selvityksessä todetaan, että laadukkaan ja helposti saatavilla olevan sote-datan avulla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat välttyisivät ylimääräiseltä työltä. Työn tehostaminen edellyttää, että sote-data on vaivatta käytettävissä ja liikuteltavissa.

Suomessa tieto liikkuu eri palvelunantajien välillä käytännössä Kanta-palveluiden välityksellä ja tiedon käsittelyä rajoittavat potilaslain ja asiakastietolain säännökset. Sitran selvityksen mukaan nykyisen mallin mukainen tiedonsiirto ei riitä hoidon optimointiin tai tehostamiseen. Haasteellista on sekin, että Kanta-palveluissa potilastiedot ovat hajallaan eri dokumenteilla ja kokonaiskuvan saamiseksi tietoa on koottava monesta eri lähteestä.

Sote-datan käytettävyyteen ja liikkuvuuteen liittyvät ongelmat kietoutuvat myös päätöksenteon haasteisiin. Kun tiedot on tallennettu eri järjestelmiin ja selkeät koontinäkymät puuttuvat, päätöksenteko hankaloituu. Sote-data saattaa olla myös virheellistä, mikä voi johtaa virheellisiin hoitopäätöksiin.

Tulevaisuuden tavoitteena on, että sote-data liikkuu sujuvasti hyvinvointialueen sisällä toimijalta toiselle ja myös hyvinvointialueelta toiselle. Pidemmän ajan kuluessa tiedon toivotaan liikkuvan myös EU:n jäsenmaiden välillä.

Seitsemän toimenpidettä sote-datan käytön kehittämiseksi

Sitra on laatinut seitsemän toimenpide-ehdotusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jotta edellä mainittuihin tavoitteisiin päästäisiin:

  1. Yksilön pääsyä häntä koskevaan tosiaikaiseen dataan on helpotettava.
  2. Periaate “kerää ja kirjaa sujuvasti kerran, käytä usein” tulee ottaa käyttöön.
  3. Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan laatua tulee parantaa.
  4. Yksilökeskeiset, kansainväliset tietomallit tulee ottaa käyttöön.
  5. Lainsäädännön tulee mahdollistaa tekoälyn käyttö ja tehtävä se velvoittavaksi.
  6. Kansallinen ohjausmalli on uudistettava.
  7. Rahoitusta tulee suunnata suositusten toteuttamiseen.

Sitran selvityksestä käy ilmi, että mikäli yllä mainittuja suosituksia alettaisiin toden teolla toteuttaa, voitaisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa saavuttaa jopa 770 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt. Lisäksi hoitajien ja lääkärien työpanosta voitaisiin ohjata tehokkaammin hoitotyöhön ja samalla saada helpotusta työvoimapulaan. Datan tehokkaamman hyödyntämisen ansiosta myös hoidon laatu paranisi: hoito olisi entistä yksilöllisempää ja voisi keskittyä yhä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Sote-dataan liittyvät tulevaisuuden tavoitteet ja Sitran toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia. Ne on muotoiltu korkealla tasolla ja niiden toteuttamiseen vaaditaan laajoja yhteiskunnallisia muutoksia esimerkiksi lainsäädännön osalta. Myös datan rakenteista kirjaamista yhteensopivassa muodossa on edelleen edistettävä. Medanets-sovelluksen kaltaiset ratkaisut, jotka voidaan liittää useisiin eri potilastietojärjestelmiin, edistävät omalta osaltaan tiedon yhteensopivuutta ja liikuteltavuutta. Organisaatioiden sisällä Medanets-sovelluksen käyttö tukee jo tänä päivänä periaatetta “kerää ja kirjaa sujuvasti kerran, käytä usein”.

Lähteet:

Sitra 2023: Datasta voimaa sote-järjestelmään

Sitra 2023: Data tarjoaa satojen miljoonien säästöt sote-menoihin – Sitralta suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon tehostamiseen

 


Tilaa Medanetsin uutiskirje ja saat ajankohtaista tietoa meistä, ratkaisuistamme sekä terveydenhuoltoon ja terveysteknologiaan liittyvistä aiheista yhteen koottuna.