Tiedonkulku ja konsultaatio kotihoidossa - ongelmia ja ratkaisuja

Turvallinen ja luotettava tiedonkulku on välttämätöntä hoitotyössä. Sen rooli korostuu erityisesti liikkuvassa hoitotyössä, kuten kotihoidossa. Toimimaton tiedonkulku on uhka kotihoidon asiakkaan hoidon jatkuvuudelle ja potilasturvallisuudelle. Millä eri keinoilla tiedonkulkua voidaan tukea?

Tiedonkulun haasteet on tunnistettu useissa terveydenhuollon organisaatioissa jo kauan sitten^{1, 2, 3}. Erityisesti kotihoidon asiakkaan hoitoon liittyvät tiedot eivät aina kulje eri organisaatioiden välillä. Toimimaton tiedonkulku on uhka asiakkaan hoidon jatkuvuudelle ja potilasturvallisuudelle³. Opinnäytetöitä varten tehdyissä selvityksissä tiedonkulun ongelmista ovat korostuneet esimerkiksi työkavereiden huono tavoitettavuus, puuttuva, virheellinen tai liian myöhään saatu tieto^{2, 3}.

Tieto kulkee usein välikäden kautta

Pasasen opinnäytetyössä yli puolet vastaajista koki vaikeuksia tiimin sisäisessä viestinnässä. Erityisesti työkaverin tavoittaminen vuoron aikana koettiin hankalana, sillä hoitajat eivät voineet soittaa toisilleen suoraan, vaan kotihoidon työnsuunnittelu joutui toimimaan puhelinvaihteena hoitajien välillä.²

Siun soten kotihoidon työntekijöillä oli aikaisemmin vaikeuksia tavoittaa lääkäreitä. Lääkäriä konsultoidakseen hoitajan oli soitettava terveyskeskukseen, jonotettava puhelimessa ja jätettävä takaisinsoittopyyntö. Lääkäri sai tiedon konsultaatiotarpeesta välikäden kautta ja se usein keskeytti hänen työnsä. Takaisinsoitto hoivayksikön hoitajalle puolestaan keskeytti kyseisen hoitajan meneillään olevan työn. Paljon keskeytyksiä, liikaa välikäsiä.

Ratkaisuja tiedonkulun parantamiseksi on etsitty monelta suunnalta

Kun Varkauden kotihoidossa paneuduttiin vuonna 2019 tiedonkulun sujuvoittamiseen, painavimmin esille nousi toive, että tiedon välittämiseen, sen lukemiseen ja palavereihin osallistumiseen olisi enemmän aikaa. Aikaa aiottiin järjestää työtä järkeistämällä, esimerkiksi järjestämällä hoitajan käyntipaikat niin, ettei hän joudu ajamaan autolla turhaan edestakaisin.¹

Myös suurten palveluntarjoajien viestintäratkaisujen kuten WhatsAppin ja Teamsin käyttöä on kokeiltu useissa terveydenhuollon organisaatioissa eri tarkoituksiin^{1, 5, 6}. Tietoturvahuolet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että useissa terveydenhuollon organisaatioissa näiden palveluiden käyttö on kokonaan kielletty.

Tästä huolimatta teknologian käyttö nähdään keskeisenä keinona tukea sekä palveluiden käyttäjiä että työntekijöitä myös STM:n ikääntyneiden palveluita koskevassa laatusuosituksessa. Suosituksen mukaan vuosina 2020–2023 luotaisiin käytänteet siitä, miten teknologia saadaan osaksi normaalitoimintaa ikääntyneiden ennaltaehkäisevissä ja säännöllisissä palveluissa.⁴ Käytettävien ratkaisuiden tulisi kuitenkin olla kliiniseen käyttöön suunniteltuja ja ennen kaikkea tietoturvallisia.

Hoitajien välinen viestintä ennen ja nyt

Tiedonkulkua parantavia nykyaikaisia ratkaisuja on jo saatavilla. Taulukko havainnollistaa kotihoidon hoitajien välisen viestinnän prosessin kahdella tavalla tilanteessa, jossa kotihoidon asiakas on kaatunut ja hoitaja tarvitsee nostoapua pikaisesti.

Perinteinen prosessi	Prosessi kliiniseen työhön suunniteltua pikaviestintätyökalua käyttäen
1. Hoitaja 1 havaitsee asiakkaan kaatuneen. Hän soittaa kotihoidon toimistoon ja kysyy, keneltä voisi saada pikaista nostoapua.	1. Hoitaja 1 havaitsee asiakkaan kaatuneen. Hän lähettää kyseisellä alueella työskentelevän kotihoitotiimin yhteiseen Medanets-viestiryhmään viestin: ”Selma Asikainen on kaatunut kotonaan WC:n lattialle. Tarvitsen pikaisesti nostoapua.”
2. Toimisto ilmoittaa hoitajalle 1, että hoitaja 2 näyttäisi olevan lähistöllä ja kertoo, mikä yhteiskäytössä olevista työpuhelimista hoitajalla 2 on tänään mukanaan.	2. Tiimin hoitajat saavat työpuhelimeensa ilmoituksen saapuneesta viestistä.
3. Hoitaja 2 vastaa puheluun ja ilmoittaa, että hänellä on asiakkaan kylvetys menossa eikä hän pääse tulemaan.	3. Hoitaja 3 vastaa: ”Lähden heti tulemaan sinne, minulla menee noin 5 minuuttia.”
4. Hoitaja 1 soittaa uudelleen toimistoon ja kysyy, ketä muuta voisi pyytää apuun.	4. 10 minuutin kuluttua alkutilanteesta hoitaja 3 saapuu paikalle ja asiakas saadaan nostettua ylös. Myös jatkoselvittelyt voidaan aloittaa saman tien Medanets-sovellusta hyödyntäen: esim. asiakkaan kivun taso ja vitaaliarvot / EWS voidaan dokumentoida ja asiakkaan kaatumisvaara arvioida FRAT-menetelmällä. Näin tiedot ovat Medanetsia käyttävän lääkärin saatavilla jo ennen konsultaatiota. Myös konsultaatio voi tapahtua Medanets-sovelluksen välityksellä.
5. Hoitaja 1 soittaa hoitajalle 3, joka lupaa tulla mahdollisimman pian.
6. 30 minuutin kuluttua alkutilanteesta hoitaja 3 saapuu paikalle ja asiakas saadaan nostettua ylös. Tästä alkaa vammojen ja jatkohoidon tarpeen selvittely.

Taulukko 1. Hoitajien välinen viestintä ennen ja nyt (mukailtu Pasasen² opinnäytetyöstä).

Konsultaatio kotihoidossa ennen ja nyt

Taulukko havainnollistaa kotihoidosta tapahtuvan lääkärin konsultaation kahdella tavalla tilanteessa, jossa kotihoidon asiakas on kaatunut ja tilanteessa tarvitaan lääkärin arviota.

Perinteinen prosessi	Prosessi kliiniseen työhön suunniteltua pikaviestintätyökalua käyttäen
1. Hoitaja 1 on aamukäynnillä kotihoidon asiakkaan luona. Asiakas on kaatunut ja hoitaja tarvitsee lääkärin arviota tilanteesta. Hän soittaa terveyskeskukseen ja jonottaa puhelimessa viisi minuuttia, kunnes puheluun vastataan.	1. Hoitaja 1 lähettää kotihoidon vastuulääkärille viestin Medanets-sovelluksella: ”Selma Asikainen oli tänä aamuna kaatunut kotonaan WC:n lattialle. Tarkistin tilanteen jälkeen EWS:n ja tein kipukirjauksen, ks. tiedot Medanets-sovelluksesta. Ei näkyviä vammoja tai merkittävää kipua. Tein myös FRAT ja mietin, pitäisikö verenpainelääkkeen annosta muuttaa. Sitä nostettiin hiljattain ja sen jälkeen Selma valitellut huimausta, nyt 1. kaatuminen.
2. Puheluun vastannut hoitaja 2 välittää hoitajalta 1 tulleen takaisinsoittopyynnön lääkärille.	2. Lääkäri saa ilmoituksen Medanets-sovellukseen tulleesta viestistä. Hän ehtii vastata siihen aamupäivän vastaanottojen välillä. ”Tarkistin Medanetsista mainitsemasi tiedot ja lääkityksen. Pienennetään verenpainelääkkeen annosta. Tein lääkitysmuutoksen potilastietojärjestelmässä.”
3. Lääkäri ehtii käydä takaisinsoittopyynnöt läpi iltapäivällä. Hän soittaa takaisinsoittopyynnössä ilmoitettuun numeroon.	3. Hoitaja 1 saa ilmoituksen lääkärin vastausviestistä ja lääkitystieto päivittyy saman tien Medanets-sovellukseen.
4. Hoitaja 1 on juuri ehtinyt lopettaa työvuoronsa, joten numerosta vastaa hoitaja 2. Onneksi hoitajat 1 ja 2 olivat ehtineet keskustella kaatuneesta asiakkaasta vuoronvaihdon yhteydessä. Hoitaja 2 ei ole juuri soiton hetkellä kyseisen asiakkaan luona, mutta osaa kertoa, että asiakkaalle ei tullut kaatumisen yhteydessä näkyviä vammoja eikä hän ollut erityisen kipeä. Hoitajalle 1 oli herännyt kysymys, pitäisikö asiakkaan verenpainelääkitystä tarkistaa tulevien kaatumisten ehkäisemiseksi.
5. Lääkäri kertoo puhelimessa tekevänsä verenpainelääkitykseen muutoksen ja antaa uuden ohjeen annostuksesta.
6. Hoitaja kirjaa tiedon puhelusta ja lääkärin ohjeistamasta verenpainelääkityksen muutoksesta päästyään vuoronsa päätteeksi kotihoidon toimistolle.

Taulukko 2. Kotihoidon lääkärikonsultaatio ennen ja nyt (mukailtu Pasasen² opinnäytetyöstä sekä Siun soten nykyprosessista).

Viime kädessä kliiniseen työhön tarkoitetun mobiiliratkaisun, kuten Medanetsin, käyttö palvelee juuri tiedonkulkua. Ratkaisevaa on, että kaikki ratkaisun käyttäjät – lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja niin edelleen – pääsevät yhtä aikaa käsiksi samaan tietoon, viiveettä ja ilman välikäsiä. Asiakkaiden tilasta voidaan keskustella ja sitä voidaan arvioida käyttämällä yhteistä kieltä; tutkimuksen mukaan moniammatillinen viestintä tehostui Nordlandssykehusetissa, kun viestinnässä alettiin käyttää objektiivisia parametrejä, kuten EWS-tuloksia.

Vaikka Medanets-sovellus on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, se voi tukea myös tiedonkulkua asiakkaan omaisten ja kotihoidon välillä. Jos asiakkaan omainen kertoo hoitajalle tiedon, joka vaikuttaa asiakkaan hoitoon, omaisen kanssa keskustellut hoitaja voi välittää viestin helposti ja nopeasti sovelluksen kautta myös muiden hoitoon osallistuvien tiedoksi.

Lue myös:

Ainon tarina: miten mobiiliratkaisu voi tukea hoitoa potilaan kotona?

Lähteet

1. Super 29.8.2019. Varkauden kotihoidossa ryhdyttiin toimiin – hoitajien tavoitteena sujuvampi tiedonkulku. Viitattu 18.11.2022.

2. Pasanen (2017): Kotihoidon sisäisen viestinnän kehittäminen digitalisoinnin avulla. Opinnäytetyö, ylempi AMK-tutkinto, hyvinvointiteknologian koulutus.

3. Nieminen & Pessi (2021). Kotihoidon asiakkaan tiedonkulku erikoissairaanhoidon ja kotihoidon välillä. Toimintamallin kehittäminen Apotin työkoritoiminnallisuutta hyödyntäen. Opinnäytetyö, ylempi AMK-tutkinto, sairaanhoitaja (YAMK), sosiaali- ja terveysala.

4. STM (2020). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023: tavoitteena ikäystävällinen Suomi.

5. Lehtonen (2020): Työyhteisötaidoilla ja teknisillä ratkaisuilla hyvinvointia tukevaa työvuorosuunnittelua. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu kliinisissä laboratorioissa työntekijöiden ja esimiesten kokemana. Opinnäytetyö, ylempi AMK-tutkinto, sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylempi tutkinto-ohjelma.

6. ECHAlliance 11.4.2019. Clinician use of WhatsApp is a ticking time bomb. Viitattu 18.11.2022.

Tilaa Medanetsin uutiskirje ja saat ajankohtaista tietoa meistä, ratkaisuistamme sekä terveydenhuoltoon ja terveysteknologiaan liittyvistä aiheista yhteen koottuna.