Päivystykseen vain perustellusti – teknologia vahvistamassa kotona asumisen tuen konsultaatiota

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on panostanut yhtenäisten toimintatapojen kehittämiseen parantaakseen kotona asumisen tuen konsultaatiota. Vastuuyksikköpäällikkö Mari Taivaloja ikäihmisten palveluiden yhteisestä osaamiskeskuksesta jakoi Pohteen kokemuksia Medanets Käyttäjäpäivillä maaliskuun lopussa.

Mediassa uutisoidaan tasaiseen tahtiin päivystysten ruuhkista. Erityisesti viime vuoden loppupuolella aihe oli laajasti esillä mediassa¹. Päivystykset ovat tupaten täynnä ja odotusajat venyvät jopa epäinhimillisen pitkiksi. Usein yhtenä syynä päivystysten ruuhkautumiseen nähdään jatkohoitopaikkaa odottavat potilaat, joista suuri osa on iäkkäitä. Kyseessä on kuitenkin potilasryhmä, joka ei yleensä hakeudu päivystykseen omasta aloitteestaan, vaan heidät lähettää sinne terveydenhuollon ammattilainen. Miksi näin on ja miten tilannetta voitaisiin parantaa?

Vanhustenhoidon painopiste on siirtynyt koteihin, mutta kotihoidon tukirakenteet ovat puutteelliset

Ympärivuorokautisen hoivan laitospaikkoja on vähennetty jo vuosien ajan. Kansallinen tavoite on, että iäkäs ihminen voi asua kodissaan mahdollisimman pitkään ja tarvittavat palvelut tuodaan hänelle kotiin². Usein kotona asuminen on myös iäkkään ihmisen oma toive. Muutos on kuitenkin johtanut siihen, että yhä huonokuntoisemmat ihmiset asuvat kodeissaan. Tarve kotihoidon palveluille on kasvanut tuntuvasti ja erityisesti paljon palveluita tarvitsevien kotihoidon asiakkaiden määrä on noussut³. Samaan aikaan kotihoidon saatavuus on koko maan tasolla heikentynyt⁴, koska kotihoito ei pysty hoitamaan tilannetta nykyisillä resursseilla.

”Samaan aikaan kun tuotettavien palveluiden painopiste on siirtynyt koteihin, on unohdettu kehittää tukirakenteita kotihoidon ympärille. Kotihoito ei kuitenkaan pärjää yksin”, Mari Taivaloja toteaa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on tarttunut ongelmaan kehittämällä kotihoidon konsultaatiotukea yhtenäisten, teknologia-avusteisten toimintamallien avulla. ”Päivystysten kriisin taustalla on useita tekijöitä, joista kaikki vaativat räätälöityjä toimenpiteitä. Konsultaatiotuki on vain yksi, mutta tärkeä osa ratkaisupalettia”, Taivaloja huomauttaa.

Konsultaatiotuki vaihtoehtona yleiselle hätänumerolle 

Tarve konsultaatiotuelle on ilmeinen. Pohteella yli 50 % konsultaatiotuen puheluista tulee kotihoidon organisaation sisältä. ”Yhteydenotto kotihoidon konsultaatiotukeen on vaihtoehto yleiseen hätänumeroon soittamiselle ja päivystykseen hakeutumiselle. Sitä käyttävät kotihoidon omien työntekijöiden lisäksi myös hoiva- ja palvelukodit sekä omaishoitajat”, Taivaloja kertoo.

Koti toimintaympäristönä on ainutlaatuinen – yhtenäiset käytännöt ovat avainasemassa

Koti on toimintaympäristönä ainutlaatuinen ja haastava. Osasto-olosuhteisiin verrattuna työ on itsenäistä ja yksittäisellä työntekijällä on suuri vastuu osata tehdä oikeita päätöksiä. Hoitovälineitä on käytössä vähemmän, ergonomian ja aseptiikan kannalta olosuhteet ovat usein puutteelliset. Itsenäisesti työskentelevien työntekijöiden kokemus- ja osaamistaso vaihtelevat, mutta tästä huolimatta kaikille olisi taattava tasalaatuinen hoito. Vastuuyksikköpäällikkö Taivalojan mukaan yhtenäiset toimintatavat ovat avainasemassa. Osaaminen ja työvälineet on varmistettava. ”Lisäksi onnistuneen toimintamallin takana ovat kattavat, yhdenvertaiset ja saumattomat yhteistyörakenteet eri toimijoiden välillä”, Taivaloja tiivistää.

Pohteen mallissa teknologialla on keskeinen rooli

Pohteella tehtävän kehittämistyön tavoitteena on, että kotihoidon työntekijä osaa reagoida asiakkaan voinnissa tapahtuvaan muutokseen standardoitujen toimintamallien avulla. Hänellä on mukanaan riittävä välineistö, hän tutkii asiakkaan systemaattisesti esimerkiksi ABCDE-protokollan ja NEWS-pisteytysprosessin avulla sekä konsultoi oikeaa tahoa ISBAR-mallin mukaisesti. Näin kokonaistilanteen arviointi etenee yhteisellä, objektiivisiin parametreihin perustuvalla kielellä. Työvälineet siis ohjaavat toimintaa ja päätöksentekoa.

”Toimintamallien ja työkalujen on kuljettava työntekijän mukana. Niihin tulee kiinnittää huomiota jo perehdytyksessä, mutta ne eivät saa unohtua toimiston perehdytyskansioon. Medanets-sovellus on esimerkki hyvästä työkalusta: älypuhelinta on näppärä kuljettaa mukana ja sovellus ohjaa hoitajaa etenemään sovitun protokollan mukaisesti kaikissa tilanteissa.” NEWS-pistemäärän perusteella tehdään päätös ottaa yhteys konsultaatiotukeen. Konsultaatiopuhelun kulkua ohjaa ISBAR-toimintamalli.

Tarvittaessa asiakkaan luona oleva työntekijä ja häntä konsultoiva työntekijä avaavat videoyhteyden, jonka avulla saadaan lisää tietoa asiakkaan tilanteesta. Videopuheluun voidaan kutsua mukaan myös lääkäri. Jos tämä ei riitä, laajempaa hoidon tarpeen arviointia varten apuun voidaan kutsua esimerkiksi kotisairaalatiimi, jolla on perustasoista kotihoitoa enemmän välineitä käytössään.

Etäkotihoito on ensisijainen palveluiden tuottamistapa

Jos potilaan hoito voidaan toteuttaa kotona, Pohteella hyödynnetään entistä enemmän etäkotihoidon teknologiaa. Virallisesti etäkotihoito on Pohteen alueella ensisijainen kotihoidon palvelujen tuottamistapa. Oulussa etäkotihoidon asiakkaita on tällä hetkellä noin 200. Käytössä on lisäksi esimerkiksi hoivakameroita ja kehittyneitä lääkerobotteja, joihin on integroitu kamera ja mikrofoni hoitajayhteyttä varten. Etäkotihoito on koettu jopa kotikäyntejä paremmaksi tavaksi ylläpitää asiakkaan oma-aloitteisuutta ja toimintakykyä – kotikäynnillä hoitaja saattaa kiireessään päätyä tekemään esimerkiksi aamupalan valmiiksi asiakkaalle, vaikka asiakas voisi ohjattuna tehdä sen itsekin.

Uusia ratkaisuja pilotoitu menestyksekkäästi

Pohteella on pilotoitu useita kotona asumista ja kotihoidon konsultaatiota tukevia ratkaisuja hyvällä menestyksellä. Piloteissa on ollut todellisia tilanteita, joissa on voitu välttää asiakkaan päätyminen päivystykseen videoyhteyksien ansiosta. NEWS-prosessin sujuvoittamiseksi Oulussa pilotoitiin Medanetsin Early Warning Score -toiminnallisuutta. Sovelluksen avulla NEWS-laskenta koettiin nopeaksi ja helpoksi tehdä. NEWS:n käyttö potilaan arvioimisessa loi ammattilaisille yhteisen kielen ja sujuvoitti näin myös kommunikaatiota. Jatkossa teknologisten ratkaisujen ja työkalujen toivotaan lisääntyvän entisestään. Esimerkiksi EKG-laitteita tarvitaan kotisairaalatiimin käyttöön lisää. Laite on konkreettinen esimerkki työkalusta, jonka avulla voidaan vähentää ensihoidon ja päivystyksen kuormitusta.

Jotta teknologioita kehitettäisiin ja käytettäisiin entistä systemaattisemmin, tarvitaan myös kansallisia suosituksia. ”THL:n teknologiaan liittyvien ohjelmien pohjalta ollaankin jo tuottamassa julkisia suosituksia hyvinvointialueiden hankintojen tueksi”, Taivaloja iloitsee. Kotona asumista ja kotihoitoa tukevan teknologian käyttöä edistetään muun muassa THL:n Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelmassa vuosina 2020–2023⁵.

Lähteet:

Mari Taivaloja, Medanetsin Käyttäjäpäivien 2023 esitys

1. YLE (2022): Selvitimme faktat: Päivystyksissä ympäri Suomen on jopa kaoottisen vaikeaa. Viitattu 23.5.2023.

2. THL (2023): Kotihoito. Viitattu 23.5.2023.

3. Hoiva & Terveys (2023): Kotihoidon asiakkaiden määrä kasvaa – paljon palveluita tarvitsevia jo merkittävä osa. Viitattu 23.5.2023.

4. Hoiva & Terveys (2023): Kotihoidossa henkilöstö ja käynnit vähentyneet huomattavasti: ”Hyvinvointialueiden olisi syytä kartoittaa tilanne alueellaan mahdollisimman nopeasti”. Viitattu 23.5.2023.

5. THL (2022): Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelma (KATI). Viitattu 23.5.2023.

Tilaa Medanetsin uutiskirje ja pysy ajan tasalla ajankohtaisista uutisista, ratkaisuistamme sekä terveydenhuollon ja terveysteknologian trendeistä – saat myös kutsut tapahtumiimme ensimmäisten joukossa.