Potilastietojärjestelmä nurin, mitä tehdä?

Sähköiset potilastietojärjestelmät ovat mahdollistaneet merkittävän muutoksen terveydenhuoltojärjestelmässä – potilastiedot löytyvät paperinivaskojen sijaan kootusti sähköisessä muodossa. Mutta mitä tapahtuu, kun kyseiset järjestelmät kaatuvat? Kaatuuko koko potilasturvallisuuden perusta?

Potilastietojärjestelmien ongelmat nousevat uutisotsikoihin aina tasaiseen tahtiin. Erityisesti HUSin käytössä oleva Apotti on saanut paljon kritiikkiä sairaanhoidon ammattilaisilta. Häiriöt potilastietojärjestelmissä vaikeuttavat potilashoitoa huomattavasti, sillä potilastiedot eivät ole yksiselitteisesti saatavilla. Näissä tilanteissa potilasturvallisuus vaarantuu vääjäämättä. Ajantasainen tieto on potilasturvallisuuden elinehto. Tämä johtaa myös siihen, että lääkärien sekä hoitohenkilökunnan aikaa kuluu tiedon hakemiseen, mikä on suoraan pois potilastyöstä.

Suunnitelma B käyttöön

Kun potilastietojärjestelmä ei ole saatavilla, samalla menee pääsy potilaan sairauskertomuksiin ja lääkitystietoihin. Harvemmin potilastietoja tulostetaan enää, kaikki on sähköisessä muodossa.

Mikäli potilastietojärjestelmä ei ole tavoitettavissa, on otettava käyttöön vaihtoehtoiset toimintatavat. Sairaaloilla ja terveysasemilla on käytössään varajärjestelmät näitä tilanteita varten. Mikäli häiriötila on laaja, saattavat varajärjestelmätkin olla tavoittamattomissa.

Vikatilanteen iskiessä sekä varsinaiseen tietojärjestelmään että varajärjestelmään, käyttöön otetaan hyvin usein kynä ja paperi.

Uudet tiedot kirjataan paperilapuille, ja vanhoja potilastietoja selvitetään usein potilaalta itseltään. Lääkitystietojen selvittäminen puolestaan menee astetta hankalammaksi, unohtamatta tilanteita, joissa esimerkiksi potilaan kriittinen tila estää tiedon saamisen suoraan potilaalta.

Viiveitä ja ruuhkia potilashoidossa

Tietämättömyys potilaan hoitohistoriasta ja määräyksistä aiheuttaa viiveitä ja ruuhkia potilashoitoon. Ilman potilastietoa hoitoa on yksinkertaisesti vaikea antaa. Hoidon viivästyminen on vakava riski erityisesti silloin, kun kyseessä on kriittisesti sairaan potilaan hoitaminen.

Ongelmien täyttämät päivät heijastuvat lähipäiville ja -viikoille. Leikkauksia saatetaan joutua siirtämään, ja päivystyksen jonot kasvavat. Viivettä aiheuttaa myös se, että järjestelmän palautuessa paperille kirjoitetut tiedot pitää kirjata uudestaan sähköiseen järjestelmään. Tämän lisäksi tiedon kaksoiskirjaaminen saattaa aiheuttaa virheitä kirjaamisessa.

Tiedon saatavuuden varmistaminen

Näiden samojen ongelmien kanssa kamppaillaan potilastietojärjestelmästä riippumatta. Tilannetta vaikeuttaa se, että usein katkoksiin on hankala varautua ennalta. Täydellisesti testatut järjestelmätkään eivät välttämättä voi varautua infrastruktuurissa ilmeneviin ongelmiin ja niistä johtuviin tietokatkoihin.

Tässä tuleekin meidän vinkkimme: tiedon saatavuuden varmistaminen kolmitasoisesti – päätelaitteella, Medanets-palvelimella ja potilastietojärjestelmällä.

1. Päätelaite

Hoitohenkilökunnan työ voi jatkua siitäkin huolimatta, että yhteydet katkeavat varsinaiseen tietojärjestelmään, varajärjestelmään sekä Medanets-palvelimeen. Vikatilannetta edeltävä potilastieto on saatavilla päätelaitteen ja Medanets-sovelluksen avulla. Tällöin potilaan hoitoon osallistuva ammattilainen pääsee näkemään muun muassa potilaan voimassa olevaa lääkitystä ja aiemmin mitattuja havaintoarvoja. Uusi kirjattava tieto puolestaan tallennetaan mobiililaitteessa olevaan sovellukseen ja synkronoidaan automaattisesti järjestelmään vikatilanteen korjaantuessa.

Tämä perustuu siihen, että potilastieto siirretään laitteelle valmiiksi, kun hoitaja vuoron alkaessa kirjautuu sovellukseen. Kaikki kyseisen osaston tarvitsemat potilastiedot ovat saatavilla ja nähtävillä. Tiedot valmistellaan laitteeseen, jottei käytön hetkellä niitä tarvitsisi hakea aina uudestaan, ja että tieto olisi saatavilla langattoman verkon katvealueista huolimatta.

2. Medanets-palvelin

Mikäli yhteys potilastietojärjestelmään katkeaa, mutta yhteys mobiililaitteesta Medanets-palvelimelle säilyy, hoitotyö voi jatkua saatavilla olevien tietojen avulla. Uusi potilaasta kirjattu tieto on nähtävillä myös muiden hoitoon osallistuvien kesken, vaikka tietoja ei ole vielä synkronoitu potilastietojärjestelmään. Tieto tallentuu Medanets-palveluun, josta se puolestaan siirtyy päätelaitteille hoitajien nähtäväksi.

3. Potilastietojärjestelmä

Medanets-sovellus hyödyntää potilastietojärjestelmässä olevia potilastietoja ja tuo tiedon langattomasti hoitajien nähtäville. Kaikkea potilastietojärjestelmässä olevaa tietoa ei kuitenkaan tuoda mobiilisovellukseen, ainoastaan kyseisen osaston tarvitsema tieto tuodaan.

Järjestelmäkatkoksen aikana kirjatut tiedot jäävät talteen mobiilisovellukseen ja siirtyvät oikeaan paikkaan potilastietojärjestelmässä, kun yhteydet palautuvat. Järjestelmän palautuessa tieto on heti ajan tasalla, eikä ylimääräisiä tiedon kaksoiskirjaamisia tarvitse tehdä.

Tiedon saatavuuden varmistaminen kolmitasoisesti mahdollistaa pääsyn potilastietoon laajemmankin yhteyskatkoksen iskiessä. Potilasturvallisuuden perusta paranee, kun tieto on ajantasaista ja potilaalle voidaan antaa oikeanlaista hoitoa viimeisimpien potilastietojen mukaisesti.

LÄHTEET:

YLE Uutiset: Potilas joutui hengenvaaraan väärän syöpälääkkeen takia – lääkärit kertovat Ylelle, miten Apotin erilaisia ongelmia on peitelty. Osoitteessa: https://yle.fi/a/3-12558404. Viitattu 2.2.2023.

Helsingin Sanomat: Kaikki potilaiden tiedot eivät näy lääkäreille – Syynä Apotin järjestelmä­vika. Osoitteessa: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009305145.html. Viitattu 2.2.2023.

Helsingin Sanomat: Tietojärjestelmä sakkasi sote-uudistuksen takia: Potilaita piti lähettää kotiin. Osoitteessa: https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009302877.html. Viitattu 2.2.2023.

Tilaa Medanetsin uutiskirje ja pysy ajan tasalla ajankohtaisista uutisista, ratkaisuistamme sekä terveydenhuollon ja terveysteknologian trendeistä – saat myös kutsut tapahtumiimme ensimmäisten joukossa.