Reaaliaikainen tieto on potilasturvallisuuden elinehto

Hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi hoitohenkilökunnalla on oltava tarvittavat tiedot edessään juuri silloin, kun niitä tarvitaan. Tämä tarkoittaa välitöntä pääsyä hoidon kannalta oleellisiin tietoihin. Tietojen on myös oltava tarpeeksi kattavia, selkeitä sekä helposti hyödynnettävässä muodossa.

Potilasturvallisuus on yhteinen pyrkimys, joka edellyttää vahvaa yhteistyötä eri ryhmien ja ammattilaisten välillä – niin sairaalan sisäisesti kuin myös potilaan ja koko terveydenhuollon ekosysteemin kanssa. Katkokseton tiedonkulku ja tietojen ajantasaisuus ovat potilasturvallisuuden kulmakiviä.

Aidosti reaaliaikaisia potilastiedot ovat silloin, kun niitä pystytään kirjaamaan ja tarkastelemaan heti hoitotapahtuman yhteydessä potilaan vierellä ja tiedot tulevat yhtä aikaa kaikkien hoitoon osallistuvien saataville.

Viivästynyt tiedonkulku voi aiheuttaa virheitä

Mitä enemmän aikaa hoitotapahtuman ja tietojen kirjaamisen välillä kuluu, sitä todennäköisemmin kirjaamisessa tapahtuu virheitä. Erilaiset käsin kirjoitetut laput ja viestit ovat edelleen yleisiä kirjaamisessa. [1]. Käsin kirjoitetut tiedot, tietojen manuaalinen syöttäminen, kopiointi ja ylläpito monissa eri tietojärjestelmissä lisäävät virheen mahdollisuutta ja niihin liittyviä riskejä [ks. esim. 2].

Kirjaamisen viivästyminen vaarantaa myös tiedon siirtymisen henkilökunnan välillä. Heikko dokumentointi ja tiedonkulku aiheuttavat usein haittatapahtumia [1]. Tietojen ajantasaisuus, kattavuus ja selkeys ovat avainasemassa etenkin silloin, kun työyksikössä käytetään niin sanottua hiljaista raportointia, eli esimerkiksi seuraavan vuoron hoitaja saa tarvitsemansa tiedot pääasiassa kirjallisessa muodossa [vrt. 2].

Viime kädessä viivästynyt tai heikkolaatuinen tietojen kirjaaminen vaikuttaa hoidon laatuun. Se luo myös tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia.

Reaaliaikaisen tiedon ansiosta pystytään aikaisemmin tunnistamaan potilaat, joiden terveydentila on heikentymässä, vapauttamaan hoitohenkilökunnan aikaa sekä suunnittelemaan henkilöstön ja resurssien käyttöä paremmin [3].

Pääsy ajantasaiseen tietoon, ja mahdollisuus kuljettaa tietoa mukana missä tahansa, on korvaamaton terveydenhuoltoalalla työskenteleville. Hoitoprosessi paranee, kun kaikki kliiniset tiedot – niin havaintoarvot kuin myös toteutetut toimenpiteet – ovat aina käden ulottuvilla. Visuaaliset yhteenvedot helpottavat kokonaistilanteen hahmottamista niin yksittäisen potilaan kuin koko osaston osalta.

Reaaliaikaisesta tiedosta hyötyvät kaikki

Lääkärit, hoitajat ja muu hoitohenkilökunta hyötyvät reaaliaikaisesta tiedosta, sillä he pystyvät tekemään hoitotilanteessa harkitumpia päätöksiä. Tämä on keskeinen tekijä laadukkaan hoidon tarjoamisessa potilaalle. Kun tietojen selaaminen ja kirjaaminen tapahtuu heti hoitotapahtuman yhteydessä potilaan vierellä, hoitajan aikaa säästyy potilaan kohtaamiseen – aika ei kulu kansliassa tietokoneen äärellä. Tiedot ovat saman tien myös lääkärien nähtävillä.

Hyvä uutinen sairaaloille ja terveysasemille on, että reaaliaikainen tiedonkulku vähentää myös kustannuksia. Kun ajankohtaisia potilastietoja pystytään selaamaan ja kirjaamaan jo potilashuoneessa, hoitohenkilökunnan aikaa säästyy ja resurssit pystytään allokoimaan tehokkaammin varsinaiseen potilastyöhön.

Reaaliaikainen tieto hyödyttää myös potilaita, sillä se tukee heidän tavoitettaan saada korkealuokkaista ja turvallista hoitoa. Kun potilaan heikentyvä tila havaitaan jo hyvissä ajoin, haittatapahtumat ja esimerkiksi raskaat tehohoitojaksot voidaan jopa kokonaan välttää. Potilaan kokonaisvaltaiset terveystiedot auttavat lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa minimoimaan tarpeettomat testit ja mittaukset, mikä voi toteutua vain, jos heillä on oikea tieto käsissään oikeaan aikaan.

Blogiartikkeli on julkaistu alun perin 22.8.2017 ja sitä on päivitetty kauttaaltaan 7.12.2020.

LÄHTEET:

[1] Lehtinen V.  & Niemi, M. 2017. Kirjaamisen merkitys potilasturvallisuudelle. Kysely Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyö. Viitattu 7.12.2020. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/124853/potilasturvallinen%20kirjaaminen%20huhtikuu.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[2] Mikkonen, H. 2012. Laadun johtamisella kohti paremaa potilasturvallisuutta. Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen. Opinnäytetyö. Viitattu 7.12.2020. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48942/Mikkonen_Hanna.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[3] Nursing Times. 2015. How real-time data can improve patient care. Viitattu 7.12.2020
https://www.nursingtimes.net/clinical-archive/patient-safety/how-real-time-data-can-improve-patient-care-21-09-2015/