Sepsiksen seulontaan ja hoitoon on olemassa kansainvälisiä hoitosuosituksia, ja useissa maissa niitä täydentävät kansalliset ohjeistukset. Suomessa ei tällä hetkellä ole ajantasaista kansallista sepsisohjeistusta. Sepsiksen varhainen tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää hoidon oikea-aikaisen aloittamisen ja henkeä uhkaavien komplikaatioiden ehkäisyn kannalta. Varhainen tunnistaminen on usein haastavaa myös ammattilaisille. Siksi yhtenäisille toimintamalleille on selkeä tarve.
Joka viides kuolema maailmassa liittyy sepsikseen
WHO:n arvion mukaan noin 20 prosenttia vuotuisista maailmanlaajuisista kuolemista liittyy sepsikseen.1 Suomessa vakava sepsis on jo pitkään ollut yleisempi sairaalaan oton syy kuin sydäninfarkti tai aivohalvaus. Veriviljelypositiivisten sepsisten määrä on karkeasti arvioiden kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomessa arvioidaan olevan vuosittain:
- noin 17 000 veriviljelypositiivista sepsistapausta
- noin kaksinkertainen määrä kliinisiä sepsistapauksia
- noin 60 tehohoitoa vaativaa sepsistapausta 100 000 henkilöä kohden. 2,3
Saatavilla olevista hoitokeinoista huolimatta sepsiksen kuolleisuus on edelleen korkea. Septinen oireyhtymä on yleisin sairaalapotilaiden välitön kuolinsyy ja sepsiksen vuoksi sairaalahoitoon otetun potilaan kuolemanriski on kahdeksankertainen muusta syystä sairaalaan otettuun potilaaseen verrattuna. Lisäksi jokainen tunnin viive mikrobilääkkeen aloituksessa lisää kuoleman riskiä noin 10 %. 2,3,4 Kuolleisuuden vähentämisessä sepsiksen varhainen tunnistaminen ja nopea hoidon aloitus ovat avainasemassa.
Katsaus kansainvälisiin suosituksiin
Kansainvälinen, keväällä 2026 uudistunut Surviving sepsis -kampanjan (SSC) sepsisohjeistus korostaa sepsiksen järjestelmällistä varhaista tunnistamista. SSC suosittelee sepsiksen hoidon laadun kehittämisohjelmaa, johon kuuluvat muun muassa akuutisti sairaiden riskipotilaiden seulonta ja standardoidut hoitokäytännöt. Akuutisti sairaiden sairaalapotilaiden seulonnassa SSC suosittelee NEWS-, NEWS2-, MEWS- tai SIRS-mittareita qSOFA:n sijaan yksittäisenä seulontatyökaluna.5 SSC muistuttaa samalla, että sepsis on kliininen diagnoosi, jota ei voida todeta tai sulkea pois yksittäisellä seulontamittarilla.
Kansainvälisten suositusten rinnalla myös kansallisia ohjeistuksia on hiljattain päivitetty eri maissa:
- Saksassa julkaistiin vuonna 2025 uusi S3-sepsisohjeistus6.
- Norjassa sepsis kuuluu kansalliseen sairaaloiden antibioottihoidon ohjeistukseen, jonka sepsistä koskeva osuus päivitettiin kesäkuussa 20267.
- Englannissa kansallisia terveydenhuollon suosituksia laativa NICE julkaisi vuonna 2025 päivitetyt ohjeet epäillyn sepsiksen tunnistamiseen, arviointiin ja varhaiseen hoitoon8.
- NHS julkaisi kokonaisvaltaisen ohjelman sepsiksen hoidon kehittämiseksi heinäkuussa 20269.
Lisäksi WHO on valmistelemassa omaa kliinistä ohjeistustaan sepsiksen varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon. Ohjeistuksen yhtenä tarkoituksena on tukea jäsenmaita kansallisten sepsisohjelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa.10
Suomessa vastaavaa kansallista sepsisohjeistusta ei julkisista lähteistä saatavien tietojen mukaan tällä hetkellä ole. Yhteiset suositukset voisivat myös Suomessa auttaa kehittämään sepsiksen tunnistamista ja hoitokäytäntöjä sekä yhtenäistämään toimintaa eri sairaaloissa ja hyvinvointialueilla.
Sähköisen järjestelmän käyttö voi auttaa vähentämään sepsikseen liittyvää sairaalakuolleisuutta
Tutkimuksen11 mukaan sähköiset järjestelmät voivat auttaa lyhentämään aikaa, joka kuluu sepsispotilaan ensiarviosta diagnoosiin sekä diagnoosista antibioottihoidon aloittamiseen. Tutkimuksessa sepsiksen havaitsemiseen kulunut aika lyheni 12 tunnista ja 40 minuutista jopa 30 minuuttiin sähköistä järjestelmää käytettäessä ja sepsiksen aiheuttama sairaalakuolleisuus laski lähes 38 %.12
Medanets-sovellus voi tukea sepsiksen systemaattista seulontaa osana organisaation omaa toimintamallia. Sovelluksessa voidaan hyödyntää esimerkiksi SSC:n suosittelemia mittareita ja ohjata käyttäjää organisaation määrittelemän sepsiksen seulonta- ja toimintamallin mukaisesti.
Lähteet:
1. Wolrd Health Organization (2024): Sepsis. Viitattu 26.8.2026.
2. Oksi, J. (2024): Miten sepsis tunnistetaan ja mitä seuraavaksi, jos siltä näyttää? Sepsis kills- Know the skills! Tehohoito 42(2):96-104. Viitattu 26.8.2026.
3. Sepsis: tunnista ja toimi. Webinaari 8.10.2024. Puhujana infektiosairauksien emeritusprofessori Jarmo Oksi. Tallenne ei ole saatavilla verkossa.
4. Salmi et al. (2020): Tappaja tutuksi. Pääkirjoitus. Duodecim 2020, 136(17):1861-62. Viitattu 26.8.2026.
5. Surviving Sepsis Campaign: international guidelines for management of sepsis and septic shock 2026. Viitattu 26.8.2026.
6. Sepsis – Prävention, Diagnose, Therapie und Nachsorge | Arbeitsgemeinschaft der Wissenschaftlichen Medizinischen Fachgesellschaften e. V. Viitattu 26.8.2026.
7. Sepsis – Helsedirektoratet Viitattu 26.8.2026.
8. Overview | Suspected sepsis in people aged 16 or over: recognition, assessment and early management | Guidance | NICE Viitattu 26.8.2026.
9. NHS England » Sepsis modern service framework Viitattu 26.8.2026.
10. World Health Organization (2024): Guidelines on the Clinical Management of Sepsis. Viitattu 26.8.2026.
11. Westphal et al. (2018): An electronic warning system helps reduce the time to diagnosis of sepsis. Revista Brasileira de terapia intensiva. Viitattu 26.8.2026.