Aikuispotilaan vajaaravitsemusriskin arviointi mobiilisti NRS-2002 -menetelmällä, case Tays
Ulla Siljamäki-Ojansuu ja Noora Kinnunen
Jopa yli puolet sairaalahoidossa olevista potilaista jää ilman asianmukaista ravitsemushoitoa, sillä vajaaravitsemusta tai sen vaaraa ei tunnisteta. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) Medanetsin mobiiliratkaisu auttaa puuttumaan vajaaravitsemuksen riskiin hoitosuositusten mukaisesti.
Vajaaravitsemus on yleinen mutta huonosti tunnistettu ongelma. Vajaaravitsemus tai sen vakava riski on 20–60 prosentilla sairaalahoidossa olevista potilaista — varovaisenkin arvion mukaan ravitsemukseen liittyvät ongelmat koskettavat noin puolta miljoonaa sairaalapotilasta Suomessa. Ongelmien puutteellisen tunnistamisen vuoksi suurin osa potilaista jää ilman asianmukaista tehostettua ravitsemushoitoa, vaikka vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja hyvä ravitsemushoito ovat tärkeä osa potilasturvallisuutta. [1.] Medanetsin mobiiliratkaisu auttaa puuttumaan vajaaravitsemusriskiin hoitosuositusten mukaisesti.
Vajaaravitsemuksesta kärsivät sekä potilas että kukkaro
Potilaan kannalta vajaaravitsemus hidastaa sairauksista ja leikkauksista toipumista lisäten komplikaatioita ja jopa kuolleisuutta. Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja sitä seuraava tehostettu ravitsemushoito puolestaan parantavat tutkitusti potilaan yleisvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä kohentavat ruokahalua, mielialaa ja elämänlaatua. Hoito tehostaa myös lääkityksen vaikutusta, ehkäisee infektioita ja painehaavojen syntymistä. [2.]
Viime kädessä vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja ravitsemushoidon tehostaminen näkyvät parannuksina hoidon laadussa ja potilasturvallisuudessa.
Ulla Siljamäki-Ojansuu, laillistettu ravitsemusterapeutti
Hoitamaton vajaaravitsemus käy myös yhteiskunnan kukkarolle: Suomessa se maksaa terveydenhuollolle yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksia aiheutuu erityisesti pitkittyneestä hoitojaksosta sairaalassa: vajaaravitsemuksen takia hoitojakso pitenee 3–8 päivää ja hoitojaksokohtaiset kustannukset lisääntyvät 2900–6500 euroa. Myös Euroopan tasolla vajaaravitsemus aiheuttaa suuremmat kustannukset kuin ylipaino. [3.]
Hoitosuositusten mukaiset seulontamenetelmät
Hyvän ravitsemushoidon toteutumiseksi keskeistä on tunnistaa mahdollisimman nopeasti potilaat, joilla on vajaaravitsemustila tai sen riski. Kansainvälisten suositusten ja vuonna 2010 ilmestyneen ravitsemushoitosuosituksen mukaan jokaisen sairaalapotilaan vajaaravitsemusriski tulee seuloa viimeistään toisena hoitopäivänä. Sairaaloiden ja terveyskeskusten osastoilla ja poliklinikoilla aikuispotilaan (myös yli 65-vuotiaan) vajaaravitsemusriski seulotaan NRS-2002-menetelmällä. [2.]
Medanetsin avulla näyttöön perustuva NRS-2002 voidaan tehdä mobiilisti potilaan vierellä. Näin seulonta ja tuloksen kirjaaminen tulevat kiinteäksi osaksi hoitotyön kulkua. Mobiilisovelluksessa toimiva NRS-2002 on sisällöltään sama kuin lomakkeella täytettävä sukulaisensa. Hoitaja kysyy potilaalta hänelle kuuluvat NRS-2002 -seulonnan osuudet ja vastaa kysymyksiin suoraan mobiililaitteella. Medanetsin toiminnallisuus ohjaa hoitajaa askel askeleelta. Kun kysymykset on käyty läpi, toiminnallisuus laskee lopputuloksen ja näyttää vastausten yhteenvedon. Lisäksi ruudulle ilmestyy tulos sanallisessa muodossa kuten esimerkiksi ”kohtalainen vajaaravitsemuksen riski” tai ”vakava vajaaravitsemuksen riski”. Sen jälkeen ruudulla näkyvät riskiluokan mukaiset lyhyet toimenpideohjeet. Tulos on välittömästi kaikkien hoitoon osallistuvien nähtävillä sovelluksessa ja potilastietojärjestelmässä.
Todistettuja hyötyjä Taysissa
NRS-2002 -vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä on saatavana Medanetsin mobiilisovelluksen riskiarviointimittarit-toiminnallisuuteen. Sitä pilotoitiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa lokakuusta 2019 tammikuuhun 2020. Pilottiin osallistuivat sisätautien, reumasairauksien, gastroenterologian sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon keskittyvät osastot.
Taysin ravitsemustyöryhmä teki aloitteen vajaaravitsemusriskin seulonnan saamisesta osaksi Medanets-sovellusta jo vuonna 2017. Vajaaravitsemusriskin seulonta Medanetsin avulla oli siis kauan odotettu toimintatapa. Pilottiin halusimme valita erilaisia osastoja.
Ulla Siljamäki-Ojansuu, Taysin johtava ravitsemusterapeutti, ravitsemustyöryhmän puheenjohtaja
NRS-2002-seulontojen määriä tarkasteltiin ennen mobiiliratkaisun pilotointia ja sen jälkeen. Ennen mobiiliratkaisun käyttöönottoa syyskuussa 2019 pilottiin osallistuneilla osastoilla tehtiin 31 vajaaravitsemuksen seulontaa. Ratkaisun käyttöönoton jälkeen loka-tammikuussa 2019–2020 kirjauksia tehtiin yli 200. Tämä osoittaa, että mobiiliratkaisun käyttö on koettu tarkoituksenmukaiseksi ja sen käyttö on parantanut riskipotilaiden tunnistamista.
Vajaaravitsemuksen riskin vakavuuden tunnistamisen ja suunniteltujen toimintamallien myötä potilaille on Taysissa järjestetty yksilöllistä ja asiakaslähtöistä ravitsemushoitoa, kuten räätälöityjä ruokavalioita, kliinisten ravintovalmisteiden käyttöä sekä ravitsemusohjausta. Mobiiliratkaisun käyttö edistää myös potilaiden motivaatiota ja hoitoon sitoutumista, sillä potilas saa tietää oman vajaaravitsemusriskinsä ja saa kyseiseen riskiluokkaan kuuluvaa yksilöllistä ja asiakaslähtöistä ravitsemushoitoa osastolla.
Medanetsin mobiiliratkaisu auttaa kohdentamaan ravitsemushoidon riskipotilaisiin, jolloin hoito on myös vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Tehostettu ravitsemushoito on investointi. Kustannuksia säästyy, kun tehostetun ravitsemushoidon avulla komplikaatiot vähenevät ja sairaalajakso lyhenee.
Ulla Siljamäki-Ojansuu, laillistettu ravitsemusterapeutti
Tiedonsiirron tehostuminen turvaa myös ravitsemushoidon jatkuvuutta
Mobiiliratkaisu helpottaa tiedon siirtymistä hoitoon osallistuvien välillä, kehittäen näin hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta. Käytännön toiminnassa mobiiliratkaisun etuja ovat myös vajaaravitsemusriskin arvioinnin nopeus verrattuna paperilla tai potilastietojärjestelmässä tehdylle seulonnalle. Seulonnan tulos siirtyy potilastietojärjestelmään suoraan potilaan luona yhdellä toimenpiteellä ilman välitallennuksia eikä seulonnan toteuttaminen edellytä hoitajalta laskutoimituksia. Tämä auttaa parantamaan hoidon laatua ja säästää myös hoitajan työaikaa.
Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen sisältyy Taysin EI painehaavoille -toimintamalliin, joka otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa. Tämän myötä sovelluksen käyttö kaikkien potilaiden hoidossa lisääntyy ja riskiluokan mukainen ravitsemushoito on mahdollista entistä useammalle potilaalle. Mobiilisovelluksen käyttö ja tietojen tallentuminen potilastietojärjestelmään näyttää potilaan vajaaravitsemusriskin tulosten kehittymisen yli osastorajojen. Tällöin tietoa voidaan hyödyntää potilaan ravitsemushoidon suunnittelussa ja käytännöissä aiempaa paremmin. Potilaan toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että potilaan tarvitsema ravitsemushoito jatkuu hänen siirtyessään yksiköstä tai organisaatiosta toiseen.
Taysin EI painehaavoille -toimintamallista voit lukea lisää täältä.
Artikkelin ovat kirjoittaneet laillistettu ravitsemusterapeutti Ulla Siljamäki-Ojansuu ja Medanetsin markkinointikoordinaattori Noora Kinnunen.
LÄHTEET:
[1] https://www.duodecimlehti.fi/duo11941
[2] Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. Helsinki: Edita Publishing Oy 2010. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/ravitsemushoito_netti_2.painos.pdf
[3] Alanne S, Siljamäki-Ojansuu U & Saarnio J. Vajaaravitsemuksen kustannukset. Suomen Lääkärilehti 2019, 20, 1278−81.
Tilaa Medanetsin uutiskirje ja pysy ajan tasalla ajankohtaisista uutisista, ratkaisuistamme sekä terveydenhuollon ja terveysteknologian trendeistä – saat myös kutsut tapahtumiimme ensimmäisten joukossa.